Pomppu
Pompulle kuuluu samaa vanhaa, lähinnä syömistä ja läskeilyä siis. Maaliskuussa Mursulta otettiin kengätkin pois. Pari viikkoa sitten innostuin kuitenkin vähän muistelemaan ratsastelun saloja:
Jäykkähän Pomppu tietysti oli kun sen kanssa ei ole suuremmin treenailtu vuoteen, mutta kyllä sieltä ihan kivojakin pätkiä lopulta löytyi. Oma istunta vaan mennyt ihan mahdottomaksi taukoilun takia, jos tässä joskus vielä meinaa ratsastusta enemmän harrastaa niin pitäisi varmaan ottaa suunta lähimpään ratsastuskouluun.. :D
Hertta
Hertan kanssa käytiin huhtikuussa mätsäreissä ja agilitykilpailuissa. Niistä kuvia täällä. Mätsärissä saatiin sininen ruusuke, mutta arvio oli oikein positiivinen. Eniten kyllä harmitti, että ravi (josta olisin eniten arviota halunnut..) jäi esittämättä oikeastaan kokonaan, koska kehän pohja oli jäätä ja loskaa.
Ensimmäiset agilitykilpailut menivät oikeinkin hyvin, oltiin kolmanneksi viimeisiä lähtijöitä ja melkeinpä kaikilla meitä ennen menneillä oli ongelmia joidenkin esteiden (erityisesti renkaan) kanssa. Päätin siis lähteä ihan rauhassa yrittämään edes kaikkien esteiden läpäisyä ja Herttahan käyttäytyi oikein hienosti! Renkaaseen jalat meni heti (..olihan sitä kotona harjoiteltukin ainakin viidesti..), mutta pieni viivästys tuli, kun neiti keksi ruveta nostamaan toista jalkaansa ilmaan renkaan sisällä. Joka tapauksessa, tehtiin oikein siisti suoritus ja lopulta oltiin kolmansia (kaksi meidän jälkeen lähtenyttä tekivät paremmat ajat). Tärkeintähän ei kuitenkaan ole voitto, vaan shetlanninponien kolmoisvoitto, kun luokka oli yhdistetty hevosten kanssa ;)
Heepsi on liikkunut nyt nelisen kertaa viikossa. Suuremmilta ongelmilta ollaan vältytty, suunnilleen kuukausi sitten Hertta oli nirhaissut kainalonsa johonkin ja haava sattui ikävästi juuri mahavyön kohdalle, mutta mahavyön pehmusteen ja jonkun lääkekaapista löytyneen mysteerivoiteen (..no jotain turskanmaksaa siinä oli ainakin) avulla haava parani ihan muutamassa päivässä. Hokkikenkien kanssa pienenä ongelmana oli myös, että kovemmissa vauhdeissa Hertta välillä lyö takajaloilla etujalkoihin. Ilman hokkeja "napsumista" ei ole kuulunut, mutta jostain pitäisi varmaan koittaa keksiä tuolle riittävän pienet putsit etujalkoihin.
Niin ja no Hertan maha on nyt sitten alkanut myös kasvaa samaa tahtia vihreän ruohon kanssa.. :D
Kukka
Kukan laskettu aikahan oli tosiaan 11.5. (tai jotain niissä main), joten me lähdettiin kaveriporukan kanssa pääsiäisviikolla Ylläkselle. Tiistai-iltana tallilta lähtiessäni nostelin vielä Kukan häntää ja tutkailin sitä muutenkin miettien, että pitänee varmaan ettiä jostain vähän tietoa, että missä vaiheessa ne varsomisen merkit pitäisi oikein ruveta näkymään. Niin ja pehkujakin oli raahattu Savitaipaleelta vintille ihan vain odottamaan Kukan varsomista..
Maanantaiaamuna (jolloin olimme siis tekemässä lähtöä takaisin etelää kohti) äippä sitten soitti ja ilmoitti, että iskän mennessä talliin siellä oli normaalimiehityksen lisäksi ollut kuiva orivarsa! Eli "Totally Awesome Sarkid" aka Kuisma näki sitten päivänvalon melkein kolme viikkoa etuajassa..
Yläkuvassa Kuisma alle vuorokauden ikäisenä, alakuvassa Kuisma tänään, eli 4 päivää vaille 1kk!
Tässä siis tärkeimmät, lisää ajatuksia Kuismeliinin elämästä tulossa piakkoin - ainakin ehkä! :)
