perjantai 18. toukokuuta 2012
Wind of change
Onpas bloggailu jäänyt kaiken muun häslingin takia vähemmälle.
Hertta on myyty ja neiti palailee uuden omistajansa kanssa radoille syksymmällä.
Kukka lähti tänään leasingiin Etelä-Karjalaan, jossa se myös astutetaan tänän kesänä.
Kuisma on vielä kotona, mutta sekin on myynnissä.
Kunhan Kuisma on vielä myyty, niin Minkki muuttaa toiseen talliin ja poneilut jatkuu sitten enää sen kanssa! :)
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta :)
Jyväskylän ravireissulta kertyi tällä kertaa lähinnä kokemusta - kolmestatoista ponista sijoitus oli yhdeksäs ja aikakin varsin vaatimaton 3.19,1. Ja tuomaristolle voisi varmaan lähettää kiitoskirjeen hylkäämättä jättämisestä liikojen laukkojen takia ;)
Tosiaan poni päätti sitten hyppiä laukalle jatkuvasti. Syitä voi tietysti olla monia, ensimmäisenä mieleen tuli kenkä"valinta" radalle, kun Hertta juoksi vielä talvikengässä (tosin lyhyessä hokissa, mutta hokit kuitenkin joka jalassa). Killerin rata olikin jo ihan kesäkunnossa (joskin pehmeä). Ja ylipäätään pehmeä rata nyt ei vaan sovi kaikille ja Hertalla on tosi vähän kokemusta sellaisella juoksemisesta. Ja no, viimeinen 500m tultiin 3.02 vauhtia, että ei Hertta vielä siihen pysty vastaamaan :D Tämähän oli vasta Hertan ensimmäinen startti "kovemmassa" sarjassa.
Lisäksi pohdin tuossa, että osaltaan ongelmaan varmaan vaikuttaa se, että laukkaaminen on Hertalle nykysin huomattavasti helpompaa kun mitä se esim. vuosi sitten oli. Eihän tuo raukka suurinpiirtein edes osannut lapsena laukata (no, ei se kyllä osannut ravatakaan, kun ei se tehnyt muuta ku syöny ja maannu, mieluiten yhtä aikaa). Nyt kun voimaa ja lihasta on tullut lisää, on se laukankin ylläpitäminen helpompaa, joten sitä on mukavampi painella :D
Summa summarum, ponissa tai treenissä ei oo mitään vikaa, mutku ympäristötekijät ja olosuhteet jja jja jja.. Eiks se niin mee aina? ;) Joka tapauksessa, toimintasuunnitelmana on vaihtaa kesäkenkiin asap, laukat alas _heti_ lenkillä ja toukokuun puolella hiitille kokeilemaan mikä on meininki. Tässä nyt mitään sopivia startteja ole muutenkaan tiedossa, joten hyvää aikaa treenata siis... Eli ei muuta ku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Lämmitystä
Valjastuskatoksessa hengailua starttia odotellessa - tässä hommassa Hertta on sentään ihan ku vanha tekijä ;)
Etukaarteessa, Hertta jossain tuolla poniryppään seassa.
...ja Hertan tyylinäyte.
Tosiaan poni päätti sitten hyppiä laukalle jatkuvasti. Syitä voi tietysti olla monia, ensimmäisenä mieleen tuli kenkä"valinta" radalle, kun Hertta juoksi vielä talvikengässä (tosin lyhyessä hokissa, mutta hokit kuitenkin joka jalassa). Killerin rata olikin jo ihan kesäkunnossa (joskin pehmeä). Ja ylipäätään pehmeä rata nyt ei vaan sovi kaikille ja Hertalla on tosi vähän kokemusta sellaisella juoksemisesta. Ja no, viimeinen 500m tultiin 3.02 vauhtia, että ei Hertta vielä siihen pysty vastaamaan :D Tämähän oli vasta Hertan ensimmäinen startti "kovemmassa" sarjassa.
Lisäksi pohdin tuossa, että osaltaan ongelmaan varmaan vaikuttaa se, että laukkaaminen on Hertalle nykysin huomattavasti helpompaa kun mitä se esim. vuosi sitten oli. Eihän tuo raukka suurinpiirtein edes osannut lapsena laukata (no, ei se kyllä osannut ravatakaan, kun ei se tehnyt muuta ku syöny ja maannu, mieluiten yhtä aikaa). Nyt kun voimaa ja lihasta on tullut lisää, on se laukankin ylläpitäminen helpompaa, joten sitä on mukavampi painella :D
Summa summarum, ponissa tai treenissä ei oo mitään vikaa, mutku ympäristötekijät ja olosuhteet jja jja jja.. Eiks se niin mee aina? ;) Joka tapauksessa, toimintasuunnitelmana on vaihtaa kesäkenkiin asap, laukat alas _heti_ lenkillä ja toukokuun puolella hiitille kokeilemaan mikä on meininki. Tässä nyt mitään sopivia startteja ole muutenkaan tiedossa, joten hyvää aikaa treenata siis... Eli ei muuta ku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
perjantai 13. huhtikuuta 2012
Superkukka!
Hertalla oli tänään vapaapäivä, koska eilinen treeni meni huippuhyvin (..ainakin sitä edellisen kerran fiaskoon verrattuna), huomenna käydään perinteiden mukaan testaamassa kaasu ja jarru pienellä lenkillä ja ylihuomenna onkin sitten jo startti! Päästään paalulta lähtemään, saa nähdä miten käy :)
Tänisen palkkapäivän kunniaksi koukkasin tallille Villit-hevostarvikeliikkeen kautta. Mukaan tarttui pojille pari säkkiä rehua (Krafft Groov 90), uusi pullo vitamiinia ja lisäksi metallinen hikiviila, jolla ois tarkoitus antaa ponien karvoille kyytiä.
Ensimmäiseksi uhriksi pääsi Kukka ja kyllähän sitä karvaa lähtikin! Tosin eipä se harjaamalla (tai viilaamalla..) lopu, mutta onpahan sitä nyt ainakin tukoittain irroitettu. Puhuin pikkuveikan ympäri tulemaan kuvaamaan, kun lähdettiin kärryttelemään. Tällä kertaa pysyttiin visusti Kukkasen mukavuusalueella, eli pihatiellä ja isommalla tiellä menemättä sataa metriä kauemmas "kotiristeyksestä".
Korvia ei ole tosiaan pidetty enää kiinni, mutta silmälaput pysyy visusti päässä. Kuolaimenakin on Hertan kuolaimia astetta kovempi ohut sweet iron kolmipala. Alkumatkasta otettiin pysähdyksiä (ja parit protestipukit) ja tuohon isommalle tielle päästyä otettiin sitten ravi- ja käyntipätkiä ees taas.
Kukalla on kyllä jännä ajaa vähän reippaampaa ravia, kun kokoajan on semmonen fiilis, että se saattaa singota ihan mihin suuntaan tahansa ihan milloin vain. Napattiin yksi videopätkäkin, jossa näkyy noita sivuloikkia pari kappaletta:
Mutta siis edelleen, kunhan tuo poni saadaan kulkemaan suoraan ja kilometrin verran edes noita vauhteja mitä se tänään meni niin jää Hertta aika äkkiä kakkoseksi! Ja eipä Kukka ihan nollakuntoinen onneksi ole, kun se on koko ikänsä ollut vähän "ikiliikkuja" mallia, siinä missä Hertta vietti vielä kaksivuotiskeväänä aikansa mieluiten maaten pää heinäkasaan päin, että voi rauhassa syödä samalla..
Loppuun vielä muutamat (toivottavasti) viimeiset talvifiilistelykuvat, sulais jo nuo loputkin lumet pois!
Palaillaan viimeistään sunnuntain ravien jälkeen! :)
Tänisen palkkapäivän kunniaksi koukkasin tallille Villit-hevostarvikeliikkeen kautta. Mukaan tarttui pojille pari säkkiä rehua (Krafft Groov 90), uusi pullo vitamiinia ja lisäksi metallinen hikiviila, jolla ois tarkoitus antaa ponien karvoille kyytiä.
Ensimmäiseksi uhriksi pääsi Kukka ja kyllähän sitä karvaa lähtikin! Tosin eipä se harjaamalla (tai viilaamalla..) lopu, mutta onpahan sitä nyt ainakin tukoittain irroitettu. Puhuin pikkuveikan ympäri tulemaan kuvaamaan, kun lähdettiin kärryttelemään. Tällä kertaa pysyttiin visusti Kukkasen mukavuusalueella, eli pihatiellä ja isommalla tiellä menemättä sataa metriä kauemmas "kotiristeyksestä".
Korvia ei ole tosiaan pidetty enää kiinni, mutta silmälaput pysyy visusti päässä. Kuolaimenakin on Hertan kuolaimia astetta kovempi ohut sweet iron kolmipala. Alkumatkasta otettiin pysähdyksiä (ja parit protestipukit) ja tuohon isommalle tielle päästyä otettiin sitten ravi- ja käyntipätkiä ees taas.
Kukalla on kyllä jännä ajaa vähän reippaampaa ravia, kun kokoajan on semmonen fiilis, että se saattaa singota ihan mihin suuntaan tahansa ihan milloin vain. Napattiin yksi videopätkäkin, jossa näkyy noita sivuloikkia pari kappaletta:
Mutta siis edelleen, kunhan tuo poni saadaan kulkemaan suoraan ja kilometrin verran edes noita vauhteja mitä se tänään meni niin jää Hertta aika äkkiä kakkoseksi! Ja eipä Kukka ihan nollakuntoinen onneksi ole, kun se on koko ikänsä ollut vähän "ikiliikkuja" mallia, siinä missä Hertta vietti vielä kaksivuotiskeväänä aikansa mieluiten maaten pää heinäkasaan päin, että voi rauhassa syödä samalla..
Loppuun vielä muutamat (toivottavasti) viimeiset talvifiilistelykuvat, sulais jo nuo loputkin lumet pois!
Palaillaan viimeistään sunnuntain ravien jälkeen! :)
tiistai 10. huhtikuuta 2012
Neiti kevät on tullut takaisin...
..alkaa nimittäin tällä mäellä huomata, että tallissa on kaksi oria ja kaksi tammaa!
Tai no, tänään Hertta onnistui karkaamaan orien aitaukseen ja Kuismahan vallan innostui vierailemaan tulleesta kaunottaresta. Minkin katsoessa huuli pyöreänä vierestä Kuisma yritti kovasti pomppia Hertan selkään... Onneksi Hertta on lepakkoponi ja väisteli parhaansa mukaan. Hauskin ylläri olikin edessä sitten kun menin nappaamaan Kuisman kiinni, mamman pieni nallekarhu ei nimittäin malttanutkaan kävellä neljällä jalalla... Lupaa erittäin hyvää kuun lopun näyttelyille siis. No, vielä naurattaa, kohta varmaan enää ei jos vastaavat kohtaamiset saavat jatkoa.
Kevättä oli rinnassa kyllä neideilläkin. Ensin kävin ajelemassa Kukan kanssa lyhyen lenkin. Kukan status on vielä aika vahvasti "koulutusvaiheessa" enemmän kuin treenissä, joten lähinnä ollaan haettu rohkeutta kulkea ihan ite kärryjen edessä. Korvia en ole enää pitänyt kiinni, koska kärrien kolina ei enää aiheuta kauhistusta, mutta silmälaput sillä kyllä on. "Kotitie" sujuu jo ihan mallikkaasti, tien varteen ilmestyneet puupinotkaan eivät tänään aiheuttanut ihmetystä (tosin, metsätöiden jäljiltä tielle ilmestynyt oksa sitten sitäkin enemmän), mutta ensimmäinen stoppi tuli, kun pihatieltä pitikin kääntyä "väärään" suuntaan.
Aikaisemmin Kukka on tehnyt vain rohkeuden keräys stoppeja (eli pysähtynyt puhisemaan pelottaville jutuille ja sitten jatkanut matkaa), mutta tänään neiti kokeili myös ojaan peruuttamista. Onneksi tuli kokeiltua nyt kun ojat on vielä täynnä lunta, joten matka stoppasi penkkaan eikä pohjalle :)
Vauhtia Kukalta kyllä löytyy, ensimmäinen haaste lienee vain saada se juoksemaan suoraan, stoppailematta ja ihan kaikkea kyttäilemättä (ja ehkä myös niin, että miun ei tarvii kokoajan pelätä sen lähtevän ryöstämään suuntaan X). Kunhan lumet sulaa metsäteiltäkin niin miulla on kyllä jo hyvä "peruslenkki" mielessä ja uskon, että menokin tasoittuu rutiinilla ja alkuun sillä, että päästään tekemään samaa lenkkiä tutussa ja "turvallisessa" ympäristössä.
Ainiin ja nähtiin myös auto. Peräkärrillinen auto. Joka onneksi hiljensi vauhtia niin paljon, että ehti pysäyttää ennen kuin Kukka päätti yrittää hypätä sen alle.
Kukan lenkittämisen jälkeen ajattelin lähteä rentouttavalle ajelulle Hertan kanssa (koska normaalisti kuntolenkkimme koostuu siitä, että otan ohjat käteen ja kerron ku pitää kääntyä, muuten Hertta saa juosta mielensä mukaan). Ensin kohtasimme tiellä saman auton, jonka alle Kukka oli pyrkinyt. Autoilija kohteliaasti pysäytti ja ehdin jo hymähdellä, kun Hertan kanssa nyt tarvitse edes vauhtia hiljentää autojen tullessa vastaan. Kyseinen valkoinen Opel oli kuitenkin ilmeisesti joku itsetuhoisten ponien magneetti, koska Hertta teki ihan samat muuvit kuin Kukkakin. Siis Hertta, jonka kanssa voi huoletta lyllertää tiellä puurekan tullessa vastaan tai aura-auton mennessä ohi...
Noo, parisataa metriä autoepisodin jälkeen Hertta sitten päätti että on ihan ookoo pistellä kiitopukkilaukkaa menemään ja vähät välittää kaikista komennoista. Lopulta päätin sitten kokeilla Pompun kanssa joskus hyväksi koettua kikkaa ja käskeä ponia pinkomaan niin kauan, että hiljentäminen rupeaa kiinnostamaan. Puolisen kilsaa ja yksi ylämäki myöhemmin Hertta olikin jo sitten ihan suostuvainen siirtymään raville... Kotiinpäin tullessa tuli kyllä sitten aivan mahtavia reippaampia pätkiä.. Siis ihan ravia vaan :) En kyllä oo koskaan ymmärtänyt mitä ihmisen pitää tehdä Shetlanninponille saadakseen siitä laiskan ;)
Semmosta tänään siis, tulipahan leikittyä ponien kanssa ihan urakalla. Niin ja toissa viikonloppuna tuli itsekin kivuttua hevosen selkään pitkästä aikaa:
ps. viisi yötä starttiin on, laskin taas kerran aivan itse :)
Tai no, tänään Hertta onnistui karkaamaan orien aitaukseen ja Kuismahan vallan innostui vierailemaan tulleesta kaunottaresta. Minkin katsoessa huuli pyöreänä vierestä Kuisma yritti kovasti pomppia Hertan selkään... Onneksi Hertta on lepakkoponi ja väisteli parhaansa mukaan. Hauskin ylläri olikin edessä sitten kun menin nappaamaan Kuisman kiinni, mamman pieni nallekarhu ei nimittäin malttanutkaan kävellä neljällä jalalla... Lupaa erittäin hyvää kuun lopun näyttelyille siis. No, vielä naurattaa, kohta varmaan enää ei jos vastaavat kohtaamiset saavat jatkoa.
Kevättä oli rinnassa kyllä neideilläkin. Ensin kävin ajelemassa Kukan kanssa lyhyen lenkin. Kukan status on vielä aika vahvasti "koulutusvaiheessa" enemmän kuin treenissä, joten lähinnä ollaan haettu rohkeutta kulkea ihan ite kärryjen edessä. Korvia en ole enää pitänyt kiinni, koska kärrien kolina ei enää aiheuta kauhistusta, mutta silmälaput sillä kyllä on. "Kotitie" sujuu jo ihan mallikkaasti, tien varteen ilmestyneet puupinotkaan eivät tänään aiheuttanut ihmetystä (tosin, metsätöiden jäljiltä tielle ilmestynyt oksa sitten sitäkin enemmän), mutta ensimmäinen stoppi tuli, kun pihatieltä pitikin kääntyä "väärään" suuntaan.
Aikaisemmin Kukka on tehnyt vain rohkeuden keräys stoppeja (eli pysähtynyt puhisemaan pelottaville jutuille ja sitten jatkanut matkaa), mutta tänään neiti kokeili myös ojaan peruuttamista. Onneksi tuli kokeiltua nyt kun ojat on vielä täynnä lunta, joten matka stoppasi penkkaan eikä pohjalle :)
Vauhtia Kukalta kyllä löytyy, ensimmäinen haaste lienee vain saada se juoksemaan suoraan, stoppailematta ja ihan kaikkea kyttäilemättä (ja ehkä myös niin, että miun ei tarvii kokoajan pelätä sen lähtevän ryöstämään suuntaan X). Kunhan lumet sulaa metsäteiltäkin niin miulla on kyllä jo hyvä "peruslenkki" mielessä ja uskon, että menokin tasoittuu rutiinilla ja alkuun sillä, että päästään tekemään samaa lenkkiä tutussa ja "turvallisessa" ympäristössä.
Ainiin ja nähtiin myös auto. Peräkärrillinen auto. Joka onneksi hiljensi vauhtia niin paljon, että ehti pysäyttää ennen kuin Kukka päätti yrittää hypätä sen alle.
Kukkasen menoa melkein vuosi sitten :) (Mukana menossa myös Kuisma)
Kukan lenkittämisen jälkeen ajattelin lähteä rentouttavalle ajelulle Hertan kanssa (koska normaalisti kuntolenkkimme koostuu siitä, että otan ohjat käteen ja kerron ku pitää kääntyä, muuten Hertta saa juosta mielensä mukaan). Ensin kohtasimme tiellä saman auton, jonka alle Kukka oli pyrkinyt. Autoilija kohteliaasti pysäytti ja ehdin jo hymähdellä, kun Hertan kanssa nyt tarvitse edes vauhtia hiljentää autojen tullessa vastaan. Kyseinen valkoinen Opel oli kuitenkin ilmeisesti joku itsetuhoisten ponien magneetti, koska Hertta teki ihan samat muuvit kuin Kukkakin. Siis Hertta, jonka kanssa voi huoletta lyllertää tiellä puurekan tullessa vastaan tai aura-auton mennessä ohi...
Noo, parisataa metriä autoepisodin jälkeen Hertta sitten päätti että on ihan ookoo pistellä kiitopukkilaukkaa menemään ja vähät välittää kaikista komennoista. Lopulta päätin sitten kokeilla Pompun kanssa joskus hyväksi koettua kikkaa ja käskeä ponia pinkomaan niin kauan, että hiljentäminen rupeaa kiinnostamaan. Puolisen kilsaa ja yksi ylämäki myöhemmin Hertta olikin jo sitten ihan suostuvainen siirtymään raville... Kotiinpäin tullessa tuli kyllä sitten aivan mahtavia reippaampia pätkiä.. Siis ihan ravia vaan :) En kyllä oo koskaan ymmärtänyt mitä ihmisen pitää tehdä Shetlanninponille saadakseen siitä laiskan ;)
Hertan kevätmeininkejä viime vuodelta.
..ja vuodelta 2009, jolloin sen kanssa sai vielä näyttelykehissä miettiä, että miten hyvin tarina ruokkivasta kädestä ja sen puremisesta oli mielessä..
Semmosta tänään siis, tulipahan leikittyä ponien kanssa ihan urakalla. Niin ja toissa viikonloppuna tuli itsekin kivuttua hevosen selkään pitkästä aikaa:
ps. viisi yötä starttiin on, laskin taas kerran aivan itse :)
perjantai 30. maaliskuuta 2012
Ponipoikien kevätpainit
Kevät alkaa pikkuhiljaa saapua myös Timonmäelle, ja ehkä vähän kauhunsekaisin tuntein odotellaan miten nykyisellä testosteronin määrällä ruvetaan pärjäämään :D Tosin ainakin toistaiseksi Kuisma ja Minkki on kyllä olleet ihan yhtä suloisia herrasmiehiä (..poikia) kuin aina ennenkin :)
Keskenään ne kyllä tykkää painia ja hyvä niin! Välillä nujakointi näyttää aika hurjalta, mutta toisaalta poikien bromance on kyllä sillä tasolla, että toisen hävitessä pihasta alkaa kyllä hörinä ja perään hihkuminen saman tien.
Pojat saavat keskittyä olemaan lapsia vielä ihan hyvän aikaa. Inspiraation iskiessä ollaan käyty päiväkävelyillä, mutta päivittäinen käsittely rajoittuu lähinnä ulos päästämiseen ja sisälle ottamiseen. Mitään kiirettä näiden kanssa ei ole, suitsia varmaan sovitellaan päähän tämän kevään aikana (tai no, Kuismallahan suitset on jo kerran viime syksynä olleet päässä..). Minkin kanssa pitäisi kyllä treenata enemmän käsittelyjuttuja, että ihan kaikki ei aina olisi niin kauhean pelottavaa.
Kahden saman ikäisen ponin kanssa puuhastelu on kyllä ihan mahtavaa, kun siinä huomaa parhaiten miten pitää pystyä muokkaamaan omaa käyttäytymistään ponin mukaan, eli kaikkia ei vaan saa samaan muottiin väännettyä. Pojista Kuisma on selkeästi "kovempi" luonteeltaan, sen kanssa pitää olla tarkkana ihmisen omasta tilasta ja pitää selkeästi enemmän johtajan paikkaa yllä. Minkki nyt taas liukenee ruokakupiltakin karkuun jos ihminen on metriä lähempänä, joten sen kanssa ei ainakaan toistaiseksi ole ollut johtajan aseman suhteen suurempia ongelmia :D
Esimerkiksi raipan käyttämisen kanssa saa poikien kanssa olla tarkkana. Kuisma oppi jo viime syksynä (lukemattomien ponin pyydystämis ja takaisin tarhaan taluttamisoperaatioiden aikana), että jumittamaan jäädessä vieressä kävelevän taluttajan paino siirtyy vähän taakse ja sen jälkeen huomautetaan raipalla. Eli liikkeelle kannattaa lähteä viimeistään siinä vaiheessa, kun taluttaja siirtää painoa, tai oikeastaan ei kannata jäkittää ollenkaan.
Kerran erehdyin sitten lähtemään Minkin kanssa kävelylle heti sen jälkeen, kun oltiin tultu Kuisman kanssa kotiin talutusharjoituksista. Enköhän mie ihan automaattisesti ponin pysähtyessä jäkittämään tehnyt sitten samalla tavalla, kuin mitä Kuisman kanssa olen tottunut. Tuloksena oli metrin verran sivulle hypännyt poni, joka tuijotti minua narun päässä silmät ympyrää pyörien ja pöristen. Siis ihan oikeasti. Ja tarkennetaan nyt sen verran vielä, että raipalla huomauttamisella tarkoitan pienellä ranneliikkeellä tehtävää hädin tuskin näpäytystä, eli ei täällä mitään raippoja katkota orivarsoja kouliessa :D
Mutta juu, menipäs nyt vähän lätinäksi! Tässä vielä kuva Minkistä, kun eilen treenattiin vähän näyttelyjuttuja, sen verran kuin mitä tuossa vielä jokseenkin jäisellä pihalla pystyi:
Ja pistetäänpä nyt ravipätkän videokin vielä tähän, kun ei liikekuvista yksikään oikein onnistunut!
Ai niin, eilen käväisin myös Kukkaponin kanssa ajelulla! Uskallettiin ihan yleiselle tielle (ensimmäistä kertaa ikinä) ja Kukka käyttäytyi yllättävänkin hyvin. Muuta liikennettä ei kyllä näkynyt, mutta joka tapauksessa olen kovin ylpeä ponineidistä, joka jo kotimäen päällä pysähtyi ja kääntyi katsomaan miuta todeten, että "Ihanko oikeasti me lähdetään tuonne suureen pelottavaan maailmaan?" ;)
Keskenään ne kyllä tykkää painia ja hyvä niin! Välillä nujakointi näyttää aika hurjalta, mutta toisaalta poikien bromance on kyllä sillä tasolla, että toisen hävitessä pihasta alkaa kyllä hörinä ja perään hihkuminen saman tien.
Asemasotavaihe. Herrasmiehet tervehtivät toisiaan kohteliaasti kumartamalla.
High five.
Ja sit mennään!
Kuisma yritti tänään houkutella myös tallikissa-Bätmäniä leikkiin mukaan, mutta jostain syystä hieman heikoin tuloksin..
Kuisman tarhaeleganssia..
Pojat saavat keskittyä olemaan lapsia vielä ihan hyvän aikaa. Inspiraation iskiessä ollaan käyty päiväkävelyillä, mutta päivittäinen käsittely rajoittuu lähinnä ulos päästämiseen ja sisälle ottamiseen. Mitään kiirettä näiden kanssa ei ole, suitsia varmaan sovitellaan päähän tämän kevään aikana (tai no, Kuismallahan suitset on jo kerran viime syksynä olleet päässä..). Minkin kanssa pitäisi kyllä treenata enemmän käsittelyjuttuja, että ihan kaikki ei aina olisi niin kauhean pelottavaa.
Kahden saman ikäisen ponin kanssa puuhastelu on kyllä ihan mahtavaa, kun siinä huomaa parhaiten miten pitää pystyä muokkaamaan omaa käyttäytymistään ponin mukaan, eli kaikkia ei vaan saa samaan muottiin väännettyä. Pojista Kuisma on selkeästi "kovempi" luonteeltaan, sen kanssa pitää olla tarkkana ihmisen omasta tilasta ja pitää selkeästi enemmän johtajan paikkaa yllä. Minkki nyt taas liukenee ruokakupiltakin karkuun jos ihminen on metriä lähempänä, joten sen kanssa ei ainakaan toistaiseksi ole ollut johtajan aseman suhteen suurempia ongelmia :D
Esimerkiksi raipan käyttämisen kanssa saa poikien kanssa olla tarkkana. Kuisma oppi jo viime syksynä (lukemattomien ponin pyydystämis ja takaisin tarhaan taluttamisoperaatioiden aikana), että jumittamaan jäädessä vieressä kävelevän taluttajan paino siirtyy vähän taakse ja sen jälkeen huomautetaan raipalla. Eli liikkeelle kannattaa lähteä viimeistään siinä vaiheessa, kun taluttaja siirtää painoa, tai oikeastaan ei kannata jäkittää ollenkaan.
Kerran erehdyin sitten lähtemään Minkin kanssa kävelylle heti sen jälkeen, kun oltiin tultu Kuisman kanssa kotiin talutusharjoituksista. Enköhän mie ihan automaattisesti ponin pysähtyessä jäkittämään tehnyt sitten samalla tavalla, kuin mitä Kuisman kanssa olen tottunut. Tuloksena oli metrin verran sivulle hypännyt poni, joka tuijotti minua narun päässä silmät ympyrää pyörien ja pöristen. Siis ihan oikeasti. Ja tarkennetaan nyt sen verran vielä, että raipalla huomauttamisella tarkoitan pienellä ranneliikkeellä tehtävää hädin tuskin näpäytystä, eli ei täällä mitään raippoja katkota orivarsoja kouliessa :D
Mutta juu, menipäs nyt vähän lätinäksi! Tässä vielä kuva Minkistä, kun eilen treenattiin vähän näyttelyjuttuja, sen verran kuin mitä tuossa vielä jokseenkin jäisellä pihalla pystyi:
Ai niin, eilen käväisin myös Kukkaponin kanssa ajelulla! Uskallettiin ihan yleiselle tielle (ensimmäistä kertaa ikinä) ja Kukka käyttäytyi yllättävänkin hyvin. Muuta liikennettä ei kyllä näkynyt, mutta joka tapauksessa olen kovin ylpeä ponineidistä, joka jo kotimäen päällä pysähtyi ja kääntyi katsomaan miuta todeten, että "Ihanko oikeasti me lähdetään tuonne suureen pelottavaan maailmaan?" ;)
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Lappeenrannan ravit
Pari päivää myöhässä kuulumisia Lappeenrannasta - tuppaa noi työt taas vähän haittaamaan harrastusta...
Oltiin isukin kanssa kerrankin ajoissa jossain (lue: tunti liian ajoissa) ja kuten arvon kuskikin jossain vaiheessa päivää totesi, niin eiköhän just sillon järjestelyt oo myöhässä.
Yllä olevissa kuvissa Hertta pyörii lämmiteltävänä radalla ensimmäisten sinne menneiden hevosten joukossa, huomioikaa radan pinta ;)
...ja tässä sitten kuva radan pinnasta, kun viimein päästiin (melkein 1½h myöhässä..) lähtemään kilvanajoon:
Itse startti meni kyllä Hertan osalta varsin hyvin, jännättiin miten se lähtee 60m takamatkalta ees liikkeelle, kun aina aiemmin poni on päässy lähtemään paalulta.. Mutta hyvinhän se meni.
Lähdön jälkeen Hertan kanssa samalta voltilta lähtenyt (ja lähdön voittanut) poni lähti sen verran rivakasti liikkeelle, että Hertta ei pystynyt siihen ihan vastaamaan ja katottiinkin, että siihenkö se sitten jämähti juoksemaan pari poninmittaa pääjoukon perässä :D Mutta takasuoralla Hertta sai juoksuvaihteen päälle ja rupes nykimään hienosti, harmi vaan että kertaalleen kuski joutui ottamaan vauhdit pois ja vetämään Hertan reilusti ulos väistääkseen edellä ollutta valjakkoa.
Loppusuoralla ei ihan vielä kilpailuintoa löytynyt riittävästi, mutta lopputuloksena kuitenkin kuudes sija (ja viimeiset rahat, eli kokonaista 8€!). Vieläkin voi siis päteä sillä, että miun poni on ollu joka startissa rahoilla ;) Aikakin oli ihan jees huomioon ottaen, että rata oli määritelty "Raskaaksi talviradaksi", eli 3.14,6 :)
Seuraavan kerran kilpaillaan sitten näillä näkymin Killerillä, jossa Hertta pääsee takaisin tutulle lähtöpaikalleen, eli paalulle ;)
Yllä olevissa kuvissa Hertta pyörii lämmiteltävänä radalla ensimmäisten sinne menneiden hevosten joukossa, huomioikaa radan pinta ;)
...ja tässä sitten kuva radan pinnasta, kun viimein päästiin (melkein 1½h myöhässä..) lähtemään kilvanajoon:
Ensimmäinen kaarre, Hertta taidokkaasti merkitty punaisella nuolella!
Itse startti meni kyllä Hertan osalta varsin hyvin, jännättiin miten se lähtee 60m takamatkalta ees liikkeelle, kun aina aiemmin poni on päässy lähtemään paalulta.. Mutta hyvinhän se meni.
Lähdön jälkeen Hertan kanssa samalta voltilta lähtenyt (ja lähdön voittanut) poni lähti sen verran rivakasti liikkeelle, että Hertta ei pystynyt siihen ihan vastaamaan ja katottiinkin, että siihenkö se sitten jämähti juoksemaan pari poninmittaa pääjoukon perässä :D Mutta takasuoralla Hertta sai juoksuvaihteen päälle ja rupes nykimään hienosti, harmi vaan että kertaalleen kuski joutui ottamaan vauhdit pois ja vetämään Hertan reilusti ulos väistääkseen edellä ollutta valjakkoa.
Loppusuoralla ei ihan vielä kilpailuintoa löytynyt riittävästi, mutta lopputuloksena kuitenkin kuudes sija (ja viimeiset rahat, eli kokonaista 8€!). Vieläkin voi siis päteä sillä, että miun poni on ollu joka startissa rahoilla ;) Aikakin oli ihan jees huomioon ottaen, että rata oli määritelty "Raskaaksi talviradaksi", eli 3.14,6 :)
Seuraavan kerran kilpaillaan sitten näillä näkymin Killerillä, jossa Hertta pääsee takaisin tutulle lähtöpaikalleen, eli paalulle ;)
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Vaatteet on mun aatteet ja suunnitelmat on tehty muutettaviksi :)
Suostuttelin samalla isin esittelemään Herttaa myös ilman loimea. Ei se luonnossa ihan noin muulilta näytä! :D
..Iskä esitteli ihan oma-aloitteisesti vielä juoksuttajankykyjään..Tänään oli siis tarkoitus irtojuoksuttaa tuota neitiä tarhassa, mutta jätinpä sitten välistä kun Hertta ei ole oikein kestänyt aidoissa viime aikoina muutenkaan. Esimerkiksi eilen Hertan aamuheinät olivat myöhässä (normaalisti ponit pistetään ulos ja heinät viskataan perään, mutta eilen iskän piti availla paalinarut ennen kun se pääsi heinien jakoon), joten poninretale päätti sitten mennä itse niitä vintiltä etsimään. Sitten kun heinät oli tarhassa niin poni marssi takaisin tarhan puolelle.. Eli käytiin sitten ajelemassa rento lenkki, Hertta hokas ihan ite venytellä kaulaakin ooikein pitkälle alas ja hölkkäillä selkä pyöreenä! Voi olla, että huomenna vapaillaan Hertan kanssa ja vähän hotsittais kyllä lähteä sen sijaan Kukkasella ajamaan :)
Lenkin jälkeen Hertta pääsi perinteiden mukaan pihalle piehtaroimaan ja puuhailemaan Herttajuttuja.Kukkasenkin suhteen suunnitelmat on vähän muuttumassa, en tiiä onko aika kullannu muistot vai mikä mut nyt olis kyllä inspiraatiota ruveta tekemään siitäkin ihan kunnon käyttöponi! Että kyllä kai niitten kiimojen kanssa pärjää.. :D Näistä suunnitelmista lisää tuonnempana sitten! Loppuun vielä pari kuvaa Minkistä, vaikka näissäkään laatu päätä huimaa kun on uuden kameran käyttö vielä vähän hakusessa:
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Ihan tyhmä
..keli nimittäin.
Tänään oli tarkoitus ajaa Hertan kanssa vielä kunnon lenkki ja pitää sitten keskiviikko ja torstai vapaata ja perjantaina & lauantaina liikutella kevyesti.
Koska viime kerralla ajellessa Hertta oli kotiin päin tullessa vähän hankalalla päällä ja yritti väistellä pidätteitä nostamalla päätään, vaihdoin kuolaimet suorasta kumikuolaimesta normaaliin raviniveleen (mikä käytössä myös starteissa) ja näppäränä tyttönä askartelin "alamartingaalin" jostain Pompun vanhasta apuohjan pätkästä.
Hertan kanssa ei ole tilsojen tai liukastelun kanssa ollut mitään ongelmia koko talvena. Varsinkin noiden jäähokkien kanssa (jotka vaihdettiin Hertalle viikko ennen Leppävirran starttia) on saanut päästellä viime viikkojen peilijääkelit ihan rauhassa. Mutta nyt sitten, kun peilijään päällä oli pari senttiä lunta ja keli pikkasen plussan puolella, niin eiköhän homma kääntynyt järkyttäväksi liukasteluksi samantien. Pariin kertaan kävin kopauttamassa tilsat pois (arvatkaa muuten oliko miulla mitään sopivaa apuvälinettä tai edes hanskoja mukana? No ei tietenkään..), mutta eipä siitä kunnon lenkin ajamisesta mitään tullut.
Seuraava allekirjoittaneen kuningasidea oli sitten kurvata yhdelle metsätielle, missä ei ole ajettu kertaakaan koko talvena. Muuten ihan pätevä idea, mutta sitä tietähän ei ollut myöskään aurattu koko talvena.. Hertta teki sitten ihan oma-alotteiset uukkarit humahdettuaan kaulaansa myöten lumeen :D Löydettiin sitten lopulta metsätien pätkä missä pääsi ajamaan vähän kovempaakin (kun pohja ei ollut jäässä), mutta lenkin pituus jäi reiluun puoleen tuntiin, josta turhan paljon oli varovasti köpöttelyä. Mutta positiivistahan tässä oli se, ettei Herttaa tarvinnut lenkin jälkeen loimittaa, koska neidin fullneck-fleece löytyi tänään neidin karsinasta pskassa pyöriteltynä... Iskä epäili että poninretaleelle oli tullut yöllä kylmä, kun se loimi oli pitänyt repiä karsinan ulkopuolella olevasta telineestä pois.. :))
Näillä näkymin liikutan Hertan kyllä suunnitelmien mukaan perjantaina ja lauantaina, ensin perjantaina mitä luultavimmin irtojuoksutan sitä vähän tarhassa (saa samalla Kukka vähän liikuntaa :p) ja lauantaina käydään sitten kevyesti testaamassa kaasun ja jarrun löytyminen ja ottamassa pari lyhyttä nopeaa pätkää. Mikäli siis tää tyhmä keli ei jatku :)
1. ponilähtö klo 17:15 A-Ponit tasoitusajo 1100 m p. 3.20.0 + 20 m/ 3,5 s P. 80 e.
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Sörbys Zonata / Vilma Jurvanen 1100: 1 3.26,4ly 0 €
2 Aarteen Niiskuneiti / Otto Kiviharju 1100: 2 3.32,7ly 0 €
3 Golda von Mixx / Ria Vaakanainen 1100: 3 0 €
4 Kurun Eldorado / Noora Kallunki 1100: 4 3.39,0ly 0 €
5 Ponikujan Joonatan / Vilma Lepistö 1100: 5 3.25,5aly 3.20,6ly 50 €
6 Aarteen Ti-Ti-Uu / Viivi Tuunanen 1100: 6 0 €
7 Aarteen Mini / Miina Mässeli 1140: 1 3.13,7ly 134 €
8 Veronica Rose / Annika Rantala 1140: 2 3.14,1ly 26 €
9 A.S. Timberlake / Laura Vesalainen 1160: 1 3.12,6ly 34 €
10 Elven Alouette / Linda Pitkänen 1160: 2 3.11,7ly 80 €
11 Rama Chiron / Julia Kiukas 1180: 1 3.08,5ly 40 €
12 Bernoban Mitti Leidi / Annika Luukkainen 1200: 1 3.38,9aly 3.03,9ly 290 €
Jännä nähä miten kilvanjuoksu Hertalta onnistuu! Aikaisemminhan lähtöpaikka on ollut aina paalulta ja mikäli muistan oikein ni Hertta ei oo tainnu koskaan kilpailutilanteessa ketään ohittaa (yllättäen, kun kolmesta startista kahteen on startattu lähtönumerolla 1).. Ja nuo ennätyksettömät nyt voi pinkasta paalulta ihan mitä aikoja vaan, joten jospa vaikka maaliin saakka päästäisiin ja pari ohitusta tehtäisiin matkalla :)
Tänään oli tarkoitus ajaa Hertan kanssa vielä kunnon lenkki ja pitää sitten keskiviikko ja torstai vapaata ja perjantaina & lauantaina liikutella kevyesti.
Koska viime kerralla ajellessa Hertta oli kotiin päin tullessa vähän hankalalla päällä ja yritti väistellä pidätteitä nostamalla päätään, vaihdoin kuolaimet suorasta kumikuolaimesta normaaliin raviniveleen (mikä käytössä myös starteissa) ja näppäränä tyttönä askartelin "alamartingaalin" jostain Pompun vanhasta apuohjan pätkästä.
Lähtiessä huomasin, että raippa oli jäänyt reestä pois, joten sehän piti sitten käydä hakemassa.. :DOlin tosiaan jo ajatellut, että rekikelit on tältä keväältä ohi, mutta eilen satoi vielä jotain tyhmää valkoista juttua sen verran paljon, että päätin lähteä reen kanssa liikenteeseen. Alkumatkasta tuli jo vahvistettua teoriaa siitä, että Hertta on entisessä elämässään ollut itärajalla eturintamassa. Jalaksen alle jäädessään kivet ja hiekka pitää nimittäin aika kivaa meteliä, mutta Herttanen pistelee menemään samaa tahtia eteenpäin eikä nykyään enää edes korvaansa lotkauta :D
Hertan kanssa ei ole tilsojen tai liukastelun kanssa ollut mitään ongelmia koko talvena. Varsinkin noiden jäähokkien kanssa (jotka vaihdettiin Hertalle viikko ennen Leppävirran starttia) on saanut päästellä viime viikkojen peilijääkelit ihan rauhassa. Mutta nyt sitten, kun peilijään päällä oli pari senttiä lunta ja keli pikkasen plussan puolella, niin eiköhän homma kääntynyt järkyttäväksi liukasteluksi samantien. Pariin kertaan kävin kopauttamassa tilsat pois (arvatkaa muuten oliko miulla mitään sopivaa apuvälinettä tai edes hanskoja mukana? No ei tietenkään..), mutta eipä siitä kunnon lenkin ajamisesta mitään tullut.
Seuraava allekirjoittaneen kuningasidea oli sitten kurvata yhdelle metsätielle, missä ei ole ajettu kertaakaan koko talvena. Muuten ihan pätevä idea, mutta sitä tietähän ei ollut myöskään aurattu koko talvena.. Hertta teki sitten ihan oma-alotteiset uukkarit humahdettuaan kaulaansa myöten lumeen :D Löydettiin sitten lopulta metsätien pätkä missä pääsi ajamaan vähän kovempaakin (kun pohja ei ollut jäässä), mutta lenkin pituus jäi reiluun puoleen tuntiin, josta turhan paljon oli varovasti köpöttelyä. Mutta positiivistahan tässä oli se, ettei Herttaa tarvinnut lenkin jälkeen loimittaa, koska neidin fullneck-fleece löytyi tänään neidin karsinasta pskassa pyöriteltynä... Iskä epäili että poninretaleelle oli tullut yöllä kylmä, kun se loimi oli pitänyt repiä karsinan ulkopuolella olevasta telineestä pois.. :))
Näillä näkymin liikutan Hertan kyllä suunnitelmien mukaan perjantaina ja lauantaina, ensin perjantaina mitä luultavimmin irtojuoksutan sitä vähän tarhassa (saa samalla Kukka vähän liikuntaa :p) ja lauantaina käydään sitten kevyesti testaamassa kaasun ja jarrun löytyminen ja ottamassa pari lyhyttä nopeaa pätkää. Mikäli siis tää tyhmä keli ei jatku :)
Erittäin tärkeä ja laadukas kuvituskuva ratsukosta Bätmän-Hertta.Ja tosiaan, ensi sunnuntaina päräytellään taas menemään:
1. ponilähtö klo 17:15 A-Ponit tasoitusajo 1100 m p. 3.20.0 + 20 m/ 3,5 s P. 80 e.
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Sörbys Zonata / Vilma Jurvanen 1100: 1 3.26,4ly 0 €
2 Aarteen Niiskuneiti / Otto Kiviharju 1100: 2 3.32,7ly 0 €
3 Golda von Mixx / Ria Vaakanainen 1100: 3 0 €
4 Kurun Eldorado / Noora Kallunki 1100: 4 3.39,0ly 0 €
5 Ponikujan Joonatan / Vilma Lepistö 1100: 5 3.25,5aly 3.20,6ly 50 €
6 Aarteen Ti-Ti-Uu / Viivi Tuunanen 1100: 6 0 €
7 Aarteen Mini / Miina Mässeli 1140: 1 3.13,7ly 134 €
8 Veronica Rose / Annika Rantala 1140: 2 3.14,1ly 26 €
9 A.S. Timberlake / Laura Vesalainen 1160: 1 3.12,6ly 34 €
10 Elven Alouette / Linda Pitkänen 1160: 2 3.11,7ly 80 €
11 Rama Chiron / Julia Kiukas 1180: 1 3.08,5ly 40 €
12 Bernoban Mitti Leidi / Annika Luukkainen 1200: 1 3.38,9aly 3.03,9ly 290 €
Jännä nähä miten kilvanjuoksu Hertalta onnistuu! Aikaisemminhan lähtöpaikka on ollut aina paalulta ja mikäli muistan oikein ni Hertta ei oo tainnu koskaan kilpailutilanteessa ketään ohittaa (yllättäen, kun kolmesta startista kahteen on startattu lähtönumerolla 1).. Ja nuo ennätyksettömät nyt voi pinkasta paalulta ihan mitä aikoja vaan, joten jospa vaikka maaliin saakka päästäisiin ja pari ohitusta tehtäisiin matkalla :)
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Leppävirran ravit
Hevonen / Ohjastaja Aika Kerroin Palkinto Matka:rata
1. 2 Oliver von Mixx / Ria Vaakanainen 3.04,8 x 100 € 1060:2 Selostus / Video
2. 1 Elven Alouette / Linda Pitkänen 3.11,7 x 50 € 1060:1 Selostus / Video
3. 10 Heinäahon Iines / Milla Markkanen 2.53,4 30 € 1180:1 Selostus / Video
4. 8 Carl-Philip / Mia Heiskanen 3.00,2 x 20 € 1140:2 Selostus / Video
5. 9 Kaprifolens Hassan / Noora Nöjd 2.57,2 x 10 € 1160:1 Selostus / Video
6. 5 Miss Kriminal / Hilppa Kukkonen 3.06,6 x 1120:2 Selostus / Video
4 Leijonamielen Gimli / Emmi Hirvonen 3.02,7 hml 3 x 1120:1 Selostus / Video
6 Kaprifolens Molda / Janita Laakso hll 1120:3 Selostus / Video
7 Niittykorven Billy the Kid / Raija Soini hll 1140:1 Selostus / Video
3 Lunda's Tolva / Miina Leiviskä Poissa 1060:3 Selostus / Video
..Eli kausi on nyt sitten avattu paremmin kuin olisin ikinä uskaltanut toivoa! :)
Startin jälkeen sitten riemuittiin tuloksesta ja odoteltiin useampi tovi aikoja, jonka Hertan kohdalla varovaisesti arveltiin olevan ehkä 3.15 paikkeilla... Ja Herttakin tosiaan sai porkkanansa! Olin nimittäin ennen starttia kertonut sille, että kilon pussi on varattu, mutta jos se ei osaa käyttäytyä niin jaan ne tasapuolisesti vähäosaisemmille poneille (eli niille, joiden vatsamakkaroiden muodot eivät noudattele Hertan lähes aristokraattisen jaloja kaaria). Mutta eihän itsentäänselvyyksiä (eli sitä, miten hienosti Hertta taas käyttäytyi) tarvitse sen enempää puida, mites muuten sitä miun koulima poni voiskaan toimia ;)
Lopulta sitten selvisi Hertan ennätyksenkin parantuneen huimasti uusiin lukemiin 3.11,7 eli ehkä vähän jopa liikaa :D Seuraavaan starttiin Lappeenrannassa pitäisikin sitten paalun sijaan lähteä 60m pakeilta...
Ja tosiaan Hertta on nyt sitten taas mitattu ja korkeus pysyi samana, eli kasvuvaraa on vielä 3cm ;) Mittaajakin kyllä totesi, että Hertalla on tosi korkea säkä, joka tuo korkeutta sitten lisää.. Eli ihan pieni neiti tuo on!
1. 2 Oliver von Mixx / Ria Vaakanainen 3.04,8 x 100 € 1060:2 Selostus / Video
2. 1 Elven Alouette / Linda Pitkänen 3.11,7 x 50 € 1060:1 Selostus / Video
3. 10 Heinäahon Iines / Milla Markkanen 2.53,4 30 € 1180:1 Selostus / Video
4. 8 Carl-Philip / Mia Heiskanen 3.00,2 x 20 € 1140:2 Selostus / Video
5. 9 Kaprifolens Hassan / Noora Nöjd 2.57,2 x 10 € 1160:1 Selostus / Video
6. 5 Miss Kriminal / Hilppa Kukkonen 3.06,6 x 1120:2 Selostus / Video
4 Leijonamielen Gimli / Emmi Hirvonen 3.02,7 hml 3 x 1120:1 Selostus / Video
6 Kaprifolens Molda / Janita Laakso hll 1120:3 Selostus / Video
7 Niittykorven Billy the Kid / Raija Soini hll 1140:1 Selostus / Video
3 Lunda's Tolva / Miina Leiviskä Poissa 1060:3 Selostus / Video
..Eli kausi on nyt sitten avattu paremmin kuin olisin ikinä uskaltanut toivoa! :)
Lämmittelyä. Uutena varusteena kokeiltiin raymondsekkiä, joka toimikin Hertan kanssa todella hyvin!
"Tuolta se tuli, sinne se meni", Hertta piti lähdön jälkeen hetken kärkipaikkaa, mutta ennen ensimmäistä kaarretta Oliver von Mixx otti ja lähti omille teilleen.. Sitten ruvettiinkin vaan jännittämään, että vieläkö sieltä miten monta muuta ponia tulee heittämällä ohi :D
Loppusuoralla, siellä se Herttanen lyllertää toisena!
...Ja lopulta voittajaesittelyyn tulossa, jonne siis kutsuttiin kolme parasta ;)
Startin jälkeen sitten riemuittiin tuloksesta ja odoteltiin useampi tovi aikoja, jonka Hertan kohdalla varovaisesti arveltiin olevan ehkä 3.15 paikkeilla... Ja Herttakin tosiaan sai porkkanansa! Olin nimittäin ennen starttia kertonut sille, että kilon pussi on varattu, mutta jos se ei osaa käyttäytyä niin jaan ne tasapuolisesti vähäosaisemmille poneille (eli niille, joiden vatsamakkaroiden muodot eivät noudattele Hertan lähes aristokraattisen jaloja kaaria). Mutta eihän itsentäänselvyyksiä (eli sitä, miten hienosti Hertta taas käyttäytyi) tarvitse sen enempää puida, mites muuten sitä miun koulima poni voiskaan toimia ;)
Lopulta sitten selvisi Hertan ennätyksenkin parantuneen huimasti uusiin lukemiin 3.11,7 eli ehkä vähän jopa liikaa :D Seuraavaan starttiin Lappeenrannassa pitäisikin sitten paalun sijaan lähteä 60m pakeilta...
Ja tosiaan Hertta on nyt sitten taas mitattu ja korkeus pysyi samana, eli kasvuvaraa on vielä 3cm ;) Mittaajakin kyllä totesi, että Hertalla on tosi korkea säkä, joka tuo korkeutta sitten lisää.. Eli ihan pieni neiti tuo on!
© http://kuvagalleriauinuva.kuvat.fi/Lopuksi vielä ISO kiitos Lindalle ja kaikille menossa mukana olleille, yksinään ois vähän hankala harrastaa :) Ja osaavan kuskin apu varuste ym. asioiden suhteen on kyllä ollut ihan korvaamatonta! Onneksi on niin hieno poni kuin Hertta, jonka kanssa miekin saan näitä asioita opetella <3
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Viisi yötä starttiin on, laskin aivan itse...
1. ponilähtö A-Ponit tasoitusajo 1060 m KIINTEISTÖHUOLTO MIKKILÄ TMI p. 3.20.0 + 20 m/ 4,0 s P. 100 e.
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Elven Alouette / Linda Pitkänen 1060: 1 3.20,0ly 30 €
2 Oliver von Mixx / Ria Vaakanainen 1060: 2 0 €
3 Lunda's Tolva / Miina Leiviskä 1060: 3 3.28,8ly 0 €
4 Leijonamielen Gimli / Emmi Hirvonen 1120: 1 3.25,4aly 3.09,6ly 190 €
5 Miss Kriminal / Hilppa Kukkonen 1120: 2 3.29,2aly 3.11,3ly 263 €
6 Kaprifolens Molda / Janita Laakso 1120: 3 3.14,5aly 3.08,8ly 160 €
7 Niittykorven Billy the Kid / Raija Soini 1140: 1 3.06,8ly 130 €
8 Carl-Philip / Mia Heiskanen 1140: 2 3.13,0aly 3.05,3ly 94 €
9 Kaprifolens Hassan / Noora Nöjd 1160: 1 3.07,6aly 3.01,7ly 205 €
10 Heinäahon Iines / Milla Markkanen 1180: 1 2.58,4aly 2.58,7ly 660 €
Ja taas lähdetään ykkösenä liikkeelle :D
Mutta siis, pitää nyt ihan itteeni varten kirjailla ylös viimesen n. viikon treenisuunnitelmat, et muistan sitten vastaisuudessa miten on aiemmin toimittu:
Lauantaina Hertan etujalat kengitettiin, kun aikasemmin sillä oli vaan kahden hokin (eessä) kengät etusissa. Takajalkoja kengittäjä ei katsonut tarpeelliseks laittaa uudestaan, mut sinnekin vaihdettiin jäähokit.
Sunnuntaina pääsin sitten testailemaan uusia popoja, käytiin kärryjen kanssa ottamassa reippaita vetoja. Hertta oli vähän pöllö päällä ja mitä ilmeisemmin suuttui käyntipätkistä, kun neiti tarjosi laukkaa vähän enemmän ku tarpeeksi.. Mut ne pätkät mitkä se oikeesti läks ravilla oli ihan mahtavia!
Tänään (eli maanantaina) käytiin sitten ihan kunnon lenkki reellä, yhteensä joku 50min mistä ravilla varmaan 35-40min. Joku urpo (eli varmaan tien kunnossapidosta huolehtiva taho..) oli hiekottanut tuon meidän "päätien" jota yleensä ajellaan ja koukkasin sitten pienemmälle tielle, jota ei ollakaan ajeltu kertaakaan tänä talvena. Maiseman vaihdos herätti Hertassa selkeesti positiivisia fiiliksiä, koska koko lenkin se esitti ehkäpä parasta Herttaa ikinä! :) Ravi oli superia jo menomatkalla ja tietysti vaan parani kotiinpäin tullessa, laukkaa ei tarjottu kertaakaan ja poni oli ohjalla hyvin koko reissun! Paitsi ny ehkä vikalla suoran pätkällä ennen päätielle siirtymistä, kun saatoin ehkä hetken miettiä lähteekö poni lentoon tai pysähtyykö se edes ennen kolmiota... :D
Tämän päiväisen perusteella loppuviikon ohjelma on siis seuraava: Tiistai, keskiviikko ja torstai vapaata (olosuhteiden pakosta, kun allekirjoittaneen pitää lähteä koulutukseen Savonlinnaan..), perjantaina kevyt lenkki (katotaan vaan et kaikki nappulat toimii ja haetaan parilla pätkällä vähän vauhteja) ja lauantaina sitten starttiin :)
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Elven Alouette / Linda Pitkänen 1060: 1 3.20,0ly 30 €
2 Oliver von Mixx / Ria Vaakanainen 1060: 2 0 €
3 Lunda's Tolva / Miina Leiviskä 1060: 3 3.28,8ly 0 €
4 Leijonamielen Gimli / Emmi Hirvonen 1120: 1 3.25,4aly 3.09,6ly 190 €
5 Miss Kriminal / Hilppa Kukkonen 1120: 2 3.29,2aly 3.11,3ly 263 €
6 Kaprifolens Molda / Janita Laakso 1120: 3 3.14,5aly 3.08,8ly 160 €
7 Niittykorven Billy the Kid / Raija Soini 1140: 1 3.06,8ly 130 €
8 Carl-Philip / Mia Heiskanen 1140: 2 3.13,0aly 3.05,3ly 94 €
9 Kaprifolens Hassan / Noora Nöjd 1160: 1 3.07,6aly 3.01,7ly 205 €
10 Heinäahon Iines / Milla Markkanen 1180: 1 2.58,4aly 2.58,7ly 660 €
Ja taas lähdetään ykkösenä liikkeelle :D
Mutta siis, pitää nyt ihan itteeni varten kirjailla ylös viimesen n. viikon treenisuunnitelmat, et muistan sitten vastaisuudessa miten on aiemmin toimittu:
Lauantaina Hertan etujalat kengitettiin, kun aikasemmin sillä oli vaan kahden hokin (eessä) kengät etusissa. Takajalkoja kengittäjä ei katsonut tarpeelliseks laittaa uudestaan, mut sinnekin vaihdettiin jäähokit.
Sunnuntaina pääsin sitten testailemaan uusia popoja, käytiin kärryjen kanssa ottamassa reippaita vetoja. Hertta oli vähän pöllö päällä ja mitä ilmeisemmin suuttui käyntipätkistä, kun neiti tarjosi laukkaa vähän enemmän ku tarpeeksi.. Mut ne pätkät mitkä se oikeesti läks ravilla oli ihan mahtavia!
Tänään (eli maanantaina) käytiin sitten ihan kunnon lenkki reellä, yhteensä joku 50min mistä ravilla varmaan 35-40min. Joku urpo (eli varmaan tien kunnossapidosta huolehtiva taho..) oli hiekottanut tuon meidän "päätien" jota yleensä ajellaan ja koukkasin sitten pienemmälle tielle, jota ei ollakaan ajeltu kertaakaan tänä talvena. Maiseman vaihdos herätti Hertassa selkeesti positiivisia fiiliksiä, koska koko lenkin se esitti ehkäpä parasta Herttaa ikinä! :) Ravi oli superia jo menomatkalla ja tietysti vaan parani kotiinpäin tullessa, laukkaa ei tarjottu kertaakaan ja poni oli ohjalla hyvin koko reissun! Paitsi ny ehkä vikalla suoran pätkällä ennen päätielle siirtymistä, kun saatoin ehkä hetken miettiä lähteekö poni lentoon tai pysähtyykö se edes ennen kolmiota... :D
Tämän päiväisen perusteella loppuviikon ohjelma on siis seuraava: Tiistai, keskiviikko ja torstai vapaata (olosuhteiden pakosta, kun allekirjoittaneen pitää lähteä koulutukseen Savonlinnaan..), perjantaina kevyt lenkki (katotaan vaan et kaikki nappulat toimii ja haetaan parilla pätkällä vähän vauhteja) ja lauantaina sitten starttiin :)
perjantai 24. helmikuuta 2012
4v. taiteilijajuhla!
Tänään ollaan Hertan kanssa kestetty toisiamme tasan neljä vuotta! Juhlan kunniaksi luvassa muutamia räpsyjä vuosien varrelta:
Hertta silloin kuin tiemme kohtasivat ensimmäistä kertaa - eli kasvattajansa luona kesällä 2007.
Jotakuinkin tän näköinen karvakasa pihaan ilmestyi silloin neljä vuotta sitten.. :)
Hertta ja Hertan tukka reilun 9kk:n iässä. Tämä siis oli afron "harjaton" puoli. Ei se nyt vieläkään kokonaan toisella puolella pysy, mut sentään paremmin ku tässä!
Hertta Kukan ja silloisen kaverin Taimin kanssa Savitaipaleella. En kyllä yhtään muista millon tää kuva on otettu. Varmaan 2009 keväällä.
Kaksi vuotias maailman rumin ankanpoikanen <3
..Kolmevuotis keväänä Heepsi oli sentään jo vähän enemmän ponin näköinen :D
Harjun rotunäyttelyssä 2010.
Agilitykilpailuista viime keväältä.
Laitumella juoksentelua viime kesältä - menossa mukana Kuisma.
Ja loppuun vielä ihana pieni virtahepo :) Voi kun kesä ois pian jo täällä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)