maanantai 14. marraskuuta 2011
Bromance!
Ilpo saapui kotiin viime lauantai-iltana! On se vaan söpö. Ja pieni, ainakin Kuismaan verrattuna :D Ponipojat ovat tulleet tosi hienosti toimeen keskenään ja noista on kyllä tulossa ihan samanlainen parivaljakko kuin Kukasta ja Hertasta.. Eli toinen (=Kuisma) on Hertta-junior, joka rymyää vähän milloin missäkin, ei oikein pelkää mitään ja keksii välillä mitä uskomattomimpia tempauksia. Ja vastaavasti Ilpo on sitten Kukkamaisen kiltti, vähän syrjään vetäytyvä ja ujo.
Pari kuvaa Ilpon ekasta ulkoilusta:
lauantai 5. marraskuuta 2011
Sumua
Eilen sain pitkästä aikaa viettää oikein pitkän kaavan mukaista poneilupäivää, kun ei tarvinnut muuta kuin kävästä töissä heti aamusta :) Ponien etsiminen laitumelta oli kyllä ihan mielenkiintoista, kun näkyvyys oli sumun takia varsin vähäinen:
...Mutta löytyihän nuo karvapallot sieltä sitten! Kuisma on ihanan seurallinen varsa, se on noista meidän karvanopista aina ekana tulemassa vastaan. Lisäksi Kuisma on myös yleensä ottaen varsin helppo ottaa kiinni myös laitumen aidan väärältä puolelta (..jonne se taas eilen päätyi), menee vaan kyykkyyn ja vähän aikaa lässyttää niin poni on jo vieressä seisomassa :D Saa nähdä miten kauan tuota kikkaa voi käyttää, ennen kuin poni tajuaa joutuvansa kiinni.. Suurella mielenkiinnolla odotan myös Kuisman tulevaa murkkuikää, sillä ainakin vielä se on mitä herttaisin pieni poninalku.
Kuisma ja Kukka innostuivat poseeraamaan kameralle myös vierekkäin (ja kerrankin niin kaukana kamerasta, että niistä jopa sai kuvan!). On niissä vaan kyllä aika paljon samaa näköä! Samanlaiset bambisilmät molemmilla <3
Tuo Kuisman päämerkki on muuten aika hauska, sehän ilmestyi vasta karvan vaihtuessa (..tai sitten joku on käynyt vaihtamassa miun varsan!). Tässä heinäkuun alussa otetussa kuvassa ei vielä näy kuin pari hassua valkoista karvaa:
Yritin tunnistajan papereista saada jotain selkoa, että minä merkkinä ne on tuon tunnistaneet (tai lähinnä, että onko ne vaan sekakarvoja vai tähdenaihe tms.), mutta ne paperit oli täytetty semmosilla harakanvarpailla, että nähtäväksi jää. Joku merkki siihen oli kuitenkin laitettu :D
Ja tosiaan eilen oli Kukan vuoro päästä töihin! Mahdollisesti ensi viikonloppuna olisi nimittäin Kukkasenkin aika saada ratsastaja selkäänsä, joten eilen juoksutin Kukkaa satula selässä, ettei esim. kyljillä hölskyvät jalustimet tulisi ihan niin suurena yllätyksenä myöhemmin. Vasemmassa kierroksessa Kukka kulki hienosti (mitä nyt vauhti kiihtyi aina vähän talliin päin juostessa..), oikeassa tuli sitten varsin näyttäviä pukkisarjoja. Tosin pukit vaikutti enemmänkin olevan liiasta innosta kuin Kukalle tyypillisestä (pako)kauhusta johtuvia, koska pyydettäessä neiti poni myös hidasti ja rauhoittui... Ja tulipahan ainakin todettua taas miten erilaisia nuo minun tammat on, Hertta kun ei laukkaa oikeastaan ollenkaan (..paitsi silloin kun joku menee raviradalla ohi..) ja Kukka taas esitti oikein hienoja ja tasapainoisia pätkiä laukkaa liinassa :) Selkeesti siis Hertta on raviponi, ja Kukasta pitää tehä ratsu!
Hertan kanssa käytiin vielä iltapäivästä hölkkäilemässä n. 45min lenkki. Toinen takakenkä alkaa vaan olla aika heikoissa kantimissa ja kengittäjästä ei ole hetkeen kuulunut mitään, joten toivottavasti viimeistään ensi viikolla saadaan uudet (talvi)kengät alle ja päästään taas kunnolla treenaamaan :) Seuraava sopiva startti kun olisi jo ensi kuun alussa Kuopiossa!
ps. tallikissa-Bätmän on jälleen palannut vahvuuteen. Tai siis onhan se nyt enemmän ja vähemmän pihassa pyörinyt koko kesän, mutta nyt ilmojen kylmettyä Pörri jaksaa käydä ulkona ehkä kerran päivässä.. Muuten aika meneekin lokoisasti nukkuessa joko omassa laatikossa, tai tallin vintillä heinäpaalien päällä!
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Loimaan tuloksia ja Hertan askartelupaskarteluja
Ei sitten mennytkään viikonloppu ihan suunnitelmien mukaan, kun meiltä peruuntui kyydit Loimaan rotunäyttelyyn ja jätin sitten Hertan kokonaan pois (..harmi sinänsä, meidän Lady Gaga kostyymit ois ollu just hienot senior handler luokassa.. ;<).
Mutta Ilpon kasvattaja otti onneksi Ilpon mukaan näyttelypaikalle ja miun tehtäväksi jäikin sitten vaan jännitellä täältä kotoa käsin tuloksia! Ilpo oli luokassaan toinen ja palkittiin ykköspalkinnolla!! Lisäksi Ilpon lähisukulaiset pärjäsivät niin ikään hienosti, mm. Ilpon isän Kanteborgs Winstonin jälkeläisryhmä sai kultaa, Ilpon "kolme neljäsosaa veli" K. Igor (i. Kanteborgs Winston, e. Lindåsens Indra joka on Ilpon emän emä) oli BIS 3, Ilpon emän emän jälkeläisryhmä palkittiin myös kullalla jne... Ylipäätään Ilpon kasvattajan ponit pärjäsivät upeasti, sillä BIS-kolmikosta ei muita löytynytkään ;) Toivottavasti jollekin paikan päälle päässeelle kuvaajalle on Ilpokin eksynyt kameran eteen, eli lisäilen kuvia tännekin heti kun semmoisia löydän :)
Ilpon pitäisi nyt sitten uuden suunnitelman mukaan kotiutua parin viikon sisällä.
Sitä odotellessa Hertta järjestääkin pientä väliohjelmaa! Hertallehan ei mitkään valmiit "lelut" käy, vaan se keksii sille päälle sattuessaan vähän omaa ohjelmaa karsinassa. Vesiämpärin kanssahan meillä on ollut erinäisiä ongelmia, kun tuo ihana (..ja kiltti.. ja kaunis.. ja viisas.. ja muutenkin täydellinen) riiviö nostelee ämpäriä ulos ruokakupista. Ensin ruvettiin köyttämään ämpäri seinään kiinni. Sitten vaihdettiin muoviämpäri metalliin (..niistä ei irtoa kahvat niin helposti). Sen jälkeen vaihdettiin paalinaru vähän paksumpaan köyteen, koska paalinarun nyt saa tarvittaessa vaikka järsittyä poikki:
Tällä hetkellä ämpäri ei ole irronnut muutamaan viikkoon, koska solmut on karsinan ulkopuolella (eli Hertta ei pääse avaamaan niitä, sillä senkin se osaa...) ja naru tarpeeksi paksua.
Mutta nyt neiti poni oli sitten keksinyt uuden hauskan jutun. Ilmeisestikin protestina laihdutuskuuristaan Hertta on alkanut järsiä tietään viereisen karsinan ruokakupille (jossa siis majailee tällä hetkellä Kuisma):
Varsin kova missio näyttäisi olevan päällä, koska nuo tuhot on tulleet parissa päivässä. Alemmasta laudanvälistäkin on vähän yritetty mennä läpi... Nyt sitten suihkuttelin kyseisen alueen ensi hätään tervankusella (tervan poltossa syntyvä nestemäinen sivutuote, jota meillä käytetään kesäaikaan myös hyönteiskarkottimena...), että saa nähdä vieläkö tuo termiitti jaksaa vaivautua sitä järsimään. Seinien syöminen saisi kyllä mieluiten loppua yhtä nopeasti kuin se on alkanutkin, kun en ihan välttämättä haluaisi että esim. naapurikarsinassa majaileva Kuisma keksisi sitä... :f
Ja tosiaan tarkennuksena vielä, että ei Herttaa nyt ihan nestepaastolla pidetä vaikka se dietillä onkin. Iltaheiniä on vaan annettu vähän vähemmän kuin aikaisemmin :D Hertta on kuitenkin kohtuullisen tarkka saavutetuista linjoistaan ja ruokakupin alunen näyttääkin useimmiten tältä:
Hertta-paran ruokakupissa kun on reikä (..koska siinä oli muovitulppa, mutta joku imbesilli-poni repi sen hampaillaan irti niin monta kertaa että se hävisi...), niin sen allehan tippuu kauranjyvä jos toinenkin! Mutta Hertan kaltaiset fiksut ponit onneksi tietää, että heinät sivuun siirtämällä ja puruja varovasti puhaltamalla saa purut siivottua pois tieltä, jolloin purua vähän painavammat kauranjyvät jää lattialle...
Mutta Ilpon kasvattaja otti onneksi Ilpon mukaan näyttelypaikalle ja miun tehtäväksi jäikin sitten vaan jännitellä täältä kotoa käsin tuloksia! Ilpo oli luokassaan toinen ja palkittiin ykköspalkinnolla!! Lisäksi Ilpon lähisukulaiset pärjäsivät niin ikään hienosti, mm. Ilpon isän Kanteborgs Winstonin jälkeläisryhmä sai kultaa, Ilpon "kolme neljäsosaa veli" K. Igor (i. Kanteborgs Winston, e. Lindåsens Indra joka on Ilpon emän emä) oli BIS 3, Ilpon emän emän jälkeläisryhmä palkittiin myös kullalla jne... Ylipäätään Ilpon kasvattajan ponit pärjäsivät upeasti, sillä BIS-kolmikosta ei muita löytynytkään ;) Toivottavasti jollekin paikan päälle päässeelle kuvaajalle on Ilpokin eksynyt kameran eteen, eli lisäilen kuvia tännekin heti kun semmoisia löydän :)
Ilpon pitäisi nyt sitten uuden suunnitelman mukaan kotiutua parin viikon sisällä.
Sitä odotellessa Hertta järjestääkin pientä väliohjelmaa! Hertallehan ei mitkään valmiit "lelut" käy, vaan se keksii sille päälle sattuessaan vähän omaa ohjelmaa karsinassa. Vesiämpärin kanssahan meillä on ollut erinäisiä ongelmia, kun tuo ihana (..ja kiltti.. ja kaunis.. ja viisas.. ja muutenkin täydellinen) riiviö nostelee ämpäriä ulos ruokakupista. Ensin ruvettiin köyttämään ämpäri seinään kiinni. Sitten vaihdettiin muoviämpäri metalliin (..niistä ei irtoa kahvat niin helposti). Sen jälkeen vaihdettiin paalinaru vähän paksumpaan köyteen, koska paalinarun nyt saa tarvittaessa vaikka järsittyä poikki:
Tällä hetkellä ämpäri ei ole irronnut muutamaan viikkoon, koska solmut on karsinan ulkopuolella (eli Hertta ei pääse avaamaan niitä, sillä senkin se osaa...) ja naru tarpeeksi paksua.
Mutta nyt neiti poni oli sitten keksinyt uuden hauskan jutun. Ilmeisestikin protestina laihdutuskuuristaan Hertta on alkanut järsiä tietään viereisen karsinan ruokakupille (jossa siis majailee tällä hetkellä Kuisma):
Varsin kova missio näyttäisi olevan päällä, koska nuo tuhot on tulleet parissa päivässä. Alemmasta laudanvälistäkin on vähän yritetty mennä läpi... Nyt sitten suihkuttelin kyseisen alueen ensi hätään tervankusella (tervan poltossa syntyvä nestemäinen sivutuote, jota meillä käytetään kesäaikaan myös hyönteiskarkottimena...), että saa nähdä vieläkö tuo termiitti jaksaa vaivautua sitä järsimään. Seinien syöminen saisi kyllä mieluiten loppua yhtä nopeasti kuin se on alkanutkin, kun en ihan välttämättä haluaisi että esim. naapurikarsinassa majaileva Kuisma keksisi sitä... :f
Ja tosiaan tarkennuksena vielä, että ei Herttaa nyt ihan nestepaastolla pidetä vaikka se dietillä onkin. Iltaheiniä on vaan annettu vähän vähemmän kuin aikaisemmin :D Hertta on kuitenkin kohtuullisen tarkka saavutetuista linjoistaan ja ruokakupin alunen näyttääkin useimmiten tältä:
Hertta-paran ruokakupissa kun on reikä (..koska siinä oli muovitulppa, mutta joku imbesilli-poni repi sen hampaillaan irti niin monta kertaa että se hävisi...), niin sen allehan tippuu kauranjyvä jos toinenkin! Mutta Hertan kaltaiset fiksut ponit onneksi tietää, että heinät sivuun siirtämällä ja puruja varovasti puhaltamalla saa purut siivottua pois tieltä, jolloin purua vähän painavammat kauranjyvät jää lattialle...
sunnuntai 23. lokakuuta 2011
Summer's gone
Apua kun taas on jäänyt bloggailematta :o Kauheasti on tapahtunut, mutta jospa koittaisin vaikka ihan nopeesti kerrata taas pari kuukautta samaan viestiin ja jatkossa yrittää sitten päivitellä vähän enemmän reaaliajassa!
RIP Pohemi 18.5.1992-20.9.2011
Pomppu siis lähti vihreämmille laitumille reilu kuukausi sitten. Vaikka Pomppu olikin vielä korvien välistä ihan sama jurnu viimeiseen päivään saakka, alkoi liikkuminen varsinkin aamuisin käymään niin hankalaksi, että todettiin paremmaksi päästää vanha sotanorsu laukkaamaan taivaslaitumille. Viimeisen kesänsä Pomppu sai kuitenkin viettää onnellisesti oman laumansa johtajana.
Tulipahan muutama joskus aikoja sitten Youtubeen ladattu videokin vastaan, joissa muutama pätkä meidän yhteiseltä uralta:
Nyt ei siis tallissa majaile enää yhtäkään hevosen mittoja täyttävää karvakorvaa, eikä näillä näkymin ihan hetkeen ole semmoista tulossakaan. Sen sijaan ensi viikonloppuna lähdetään hakemaan kotiin Kuismalle painikaveria, eli saman ikäistä orivarsaa Kaunisrannan tilalta! :)
Hertta aloitti viimein raviuransa! Takana on nyt kaksi starttia, 18.9. Lahden poniraveissa ja 26.9. Jyväskylässä. Juttua näistä riittäisi varmaan parin blogitekstin verran, mutta tiivistettynä en ehkä voisi olla enempää ylpeä hienoimmasta Herttalapsesta! ^^ Hertallahan ei ollut ennen ekaa starttia ajettu porukassa ollenkaan, mutta siellä se jolkotteli menemään muiden seassa kuin ois tehnyt sitä aina! Tällä hetkellä ennätyksenä on siis 3.20,0 ja voittosumma on kertynyt kokonaiseen kolmeenkymppiin, kun Lahdesta irtosi heti hienosti nelossija ja Killerilläkin Hertta oli kuudes :) Iso kiitos Hertan "menestyksestä" (.. ;D) kuuluu Lindalle, joka on Herttaa ajanut molemmissa lähdöissä. Näillä näkymin seuraavan kerran kipitellään kilpaa joulukuun alussa Kuopiossa.
Ja kesän aikanahan Hertta on ottanut myös ratsun hommia haltuun, Essi on käynyt pari kertaa sen kanssa pyörimässä tuossa pellolla. Ja luonnollisestikin Herttahan toimii tässäkin lajissa hienosti ;) Ravaamaan päästiin jo ensimmäisellä kerralla, ja liiallista reippautta lukuun ottamatta ei Hertasta ratsunakaan ole ollut suurempaa valittamista.
Kuvassa siis Hertta ekaa kertaa elämässään ratsastajan kanssa! :)
Kukka on aloitellut ajoponin uraansa mammaloman jälkeen. Ponineidin hieman pöljän luonteen ansiosta odotukset käyttöponin urasta ei ole ihan kauhean korkealla olleet, mutta ollaankin päästy yllättymään iloisesti! Ensimmäisellä ajokerralla (tai no, oli Kukalla kerran kärrit perässä 50m matkan 3v. keväällä) poni otti muutamat kiitolaukkapyrähdykset (koska kärrit kolisee ja ne on ihan kauheet ja sit kun juoksee vähän kovempaa ni ne kolisee viel vähän enemmän ja on viel kauheemmat...), mutta sen jälkeen Kukasta onkin ruvennut kehittymään ihan potentiaalisen oloinen valjakkoponi! Kuvassa Kukka kolmatta kertaa kärrien kanssa liikenteessä:
Yleisille teille Kukan kanssa ei ole ihan äkkiä suunnitelmissa lähteä, mutta iskä on jo raivannut peltojen ympäri kivan "pihatien", joka tullaan talvellakin pitämään aurattuna :) Ensi keväänä onkin varmaan kamalat pohdinnat edessä Kukan osalta, että astuttaisiko sen vai jatkaisiko treenaamista vai miten.. No, aika näyttää!
Kuisma The Kaalimaankakara on viime aikoina keksinyt omasta mielestään kauhean kivan harrasteen. Se nimittäin ryömi(i) aitojen ali. Viikon verran sitä sai olla pyydystämässä aidan väärältä puolelta, mutta nyt Kuismeliini on pysynyt jopa kolme päivää taas kiltisti aitauksessa! \o/ Vieroitus on mennyt hyvin, Kuisma nukkuu jo reippaana poikana yöt omassa karsinassaan ja ensi viikon jälkeen rupeaa päivätkin kulumaan mammasta erossa, kun Ilpo tulee Kuisman seuraksi uuteen aitaukseen. Aitauksesta karkaamisten yhteydessä herra poni onkin saanut sitten hyvää talutusharjoitusta ja Kuisma kulkeekin jo oikein mallikkaasti narun päässä (..mitä nyt välillä käy makaamaan kun rupee v*tuttamaan... :D):
Tunnistajakin kehui Kuismaa oikein fiksuksi ja vahvajalkaiseksi varsaksi!
Ensi viikonloppuna on sitten ohjelmassa Loimaan näyttely, jossa Hertta ja Ilpo on esittelemässä itseään enkkutuomarille ja Hertan kanssa ollaan lisäksi ilmottauduttu senior handler luokkaan. Hertan kanssa näyttelyluokassa on suurimpana tavoitteena että tuomari ei ihan nauraisi meitä pihalle (..sitäkin kun on joskus käynyt... :D). Ja tietysti suurella mielenkiinnolla odotan Ilpon näyttelydebyyttiä ja ylipäätään kyseisen karvakorvan näkemistä ensimmäistä kertaa sitten oliko se kesä- vai heinäkuun! Näyttelyn jälkeen napataan sitten tosiaan Ilpo meille :)
RIP Pohemi 18.5.1992-20.9.2011
Pomppu siis lähti vihreämmille laitumille reilu kuukausi sitten. Vaikka Pomppu olikin vielä korvien välistä ihan sama jurnu viimeiseen päivään saakka, alkoi liikkuminen varsinkin aamuisin käymään niin hankalaksi, että todettiin paremmaksi päästää vanha sotanorsu laukkaamaan taivaslaitumille. Viimeisen kesänsä Pomppu sai kuitenkin viettää onnellisesti oman laumansa johtajana.
Tulipahan muutama joskus aikoja sitten Youtubeen ladattu videokin vastaan, joissa muutama pätkä meidän yhteiseltä uralta:
Nyt ei siis tallissa majaile enää yhtäkään hevosen mittoja täyttävää karvakorvaa, eikä näillä näkymin ihan hetkeen ole semmoista tulossakaan. Sen sijaan ensi viikonloppuna lähdetään hakemaan kotiin Kuismalle painikaveria, eli saman ikäistä orivarsaa Kaunisrannan tilalta! :)
Hertta aloitti viimein raviuransa! Takana on nyt kaksi starttia, 18.9. Lahden poniraveissa ja 26.9. Jyväskylässä. Juttua näistä riittäisi varmaan parin blogitekstin verran, mutta tiivistettynä en ehkä voisi olla enempää ylpeä hienoimmasta Herttalapsesta! ^^ Hertallahan ei ollut ennen ekaa starttia ajettu porukassa ollenkaan, mutta siellä se jolkotteli menemään muiden seassa kuin ois tehnyt sitä aina! Tällä hetkellä ennätyksenä on siis 3.20,0 ja voittosumma on kertynyt kokonaiseen kolmeenkymppiin, kun Lahdesta irtosi heti hienosti nelossija ja Killerilläkin Hertta oli kuudes :) Iso kiitos Hertan "menestyksestä" (.. ;D) kuuluu Lindalle, joka on Herttaa ajanut molemmissa lähdöissä. Näillä näkymin seuraavan kerran kipitellään kilpaa joulukuun alussa Kuopiossa.
Ja kesän aikanahan Hertta on ottanut myös ratsun hommia haltuun, Essi on käynyt pari kertaa sen kanssa pyörimässä tuossa pellolla. Ja luonnollisestikin Herttahan toimii tässäkin lajissa hienosti ;) Ravaamaan päästiin jo ensimmäisellä kerralla, ja liiallista reippautta lukuun ottamatta ei Hertasta ratsunakaan ole ollut suurempaa valittamista.
Kuvassa siis Hertta ekaa kertaa elämässään ratsastajan kanssa! :)
Kukka on aloitellut ajoponin uraansa mammaloman jälkeen. Ponineidin hieman pöljän luonteen ansiosta odotukset käyttöponin urasta ei ole ihan kauhean korkealla olleet, mutta ollaankin päästy yllättymään iloisesti! Ensimmäisellä ajokerralla (tai no, oli Kukalla kerran kärrit perässä 50m matkan 3v. keväällä) poni otti muutamat kiitolaukkapyrähdykset (koska kärrit kolisee ja ne on ihan kauheet ja sit kun juoksee vähän kovempaa ni ne kolisee viel vähän enemmän ja on viel kauheemmat...), mutta sen jälkeen Kukasta onkin ruvennut kehittymään ihan potentiaalisen oloinen valjakkoponi! Kuvassa Kukka kolmatta kertaa kärrien kanssa liikenteessä:
Yleisille teille Kukan kanssa ei ole ihan äkkiä suunnitelmissa lähteä, mutta iskä on jo raivannut peltojen ympäri kivan "pihatien", joka tullaan talvellakin pitämään aurattuna :) Ensi keväänä onkin varmaan kamalat pohdinnat edessä Kukan osalta, että astuttaisiko sen vai jatkaisiko treenaamista vai miten.. No, aika näyttää!
Kuisma The Kaalimaankakara on viime aikoina keksinyt omasta mielestään kauhean kivan harrasteen. Se nimittäin ryömi(i) aitojen ali. Viikon verran sitä sai olla pyydystämässä aidan väärältä puolelta, mutta nyt Kuismeliini on pysynyt jopa kolme päivää taas kiltisti aitauksessa! \o/ Vieroitus on mennyt hyvin, Kuisma nukkuu jo reippaana poikana yöt omassa karsinassaan ja ensi viikon jälkeen rupeaa päivätkin kulumaan mammasta erossa, kun Ilpo tulee Kuisman seuraksi uuteen aitaukseen. Aitauksesta karkaamisten yhteydessä herra poni onkin saanut sitten hyvää talutusharjoitusta ja Kuisma kulkeekin jo oikein mallikkaasti narun päässä (..mitä nyt välillä käy makaamaan kun rupee v*tuttamaan... :D):
Tunnistajakin kehui Kuismaa oikein fiksuksi ja vahvajalkaiseksi varsaksi!
Ensi viikonloppuna on sitten ohjelmassa Loimaan näyttely, jossa Hertta ja Ilpo on esittelemässä itseään enkkutuomarille ja Hertan kanssa ollaan lisäksi ilmottauduttu senior handler luokkaan. Hertan kanssa näyttelyluokassa on suurimpana tavoitteena että tuomari ei ihan nauraisi meitä pihalle (..sitäkin kun on joskus käynyt... :D). Ja tietysti suurella mielenkiinnolla odotan Ilpon näyttelydebyyttiä ja ylipäätään kyseisen karvakorvan näkemistä ensimmäistä kertaa sitten oliko se kesä- vai heinäkuun! Näyttelyn jälkeen napataan sitten tosiaan Ilpo meille :)
perjantai 20. toukokuuta 2011
Viimeisen kolmen kuukauden kuulumiset yhteen viestiin tiivistettynä...
Onpas nyt bloggailu jäänyt taas ihan hunningolle. Eli kertauksen paikka!
Pomppu
Pompulle kuuluu samaa vanhaa, lähinnä syömistä ja läskeilyä siis. Maaliskuussa Mursulta otettiin kengätkin pois. Pari viikkoa sitten innostuin kuitenkin vähän muistelemaan ratsastelun saloja:
Jäykkähän Pomppu tietysti oli kun sen kanssa ei ole suuremmin treenailtu vuoteen, mutta kyllä sieltä ihan kivojakin pätkiä lopulta löytyi. Oma istunta vaan mennyt ihan mahdottomaksi taukoilun takia, jos tässä joskus vielä meinaa ratsastusta enemmän harrastaa niin pitäisi varmaan ottaa suunta lähimpään ratsastuskouluun.. :D
Hertta
Hertan kanssa käytiin huhtikuussa mätsäreissä ja agilitykilpailuissa. Niistä kuvia täällä. Mätsärissä saatiin sininen ruusuke, mutta arvio oli oikein positiivinen. Eniten kyllä harmitti, että ravi (josta olisin eniten arviota halunnut..) jäi esittämättä oikeastaan kokonaan, koska kehän pohja oli jäätä ja loskaa.
Ensimmäiset agilitykilpailut menivät oikeinkin hyvin, oltiin kolmanneksi viimeisiä lähtijöitä ja melkeinpä kaikilla meitä ennen menneillä oli ongelmia joidenkin esteiden (erityisesti renkaan) kanssa. Päätin siis lähteä ihan rauhassa yrittämään edes kaikkien esteiden läpäisyä ja Herttahan käyttäytyi oikein hienosti! Renkaaseen jalat meni heti (..olihan sitä kotona harjoiteltukin ainakin viidesti..), mutta pieni viivästys tuli, kun neiti keksi ruveta nostamaan toista jalkaansa ilmaan renkaan sisällä. Joka tapauksessa, tehtiin oikein siisti suoritus ja lopulta oltiin kolmansia (kaksi meidän jälkeen lähtenyttä tekivät paremmat ajat). Tärkeintähän ei kuitenkaan ole voitto, vaan shetlanninponien kolmoisvoitto, kun luokka oli yhdistetty hevosten kanssa ;)
Heepsi on liikkunut nyt nelisen kertaa viikossa. Suuremmilta ongelmilta ollaan vältytty, suunnilleen kuukausi sitten Hertta oli nirhaissut kainalonsa johonkin ja haava sattui ikävästi juuri mahavyön kohdalle, mutta mahavyön pehmusteen ja jonkun lääkekaapista löytyneen mysteerivoiteen (..no jotain turskanmaksaa siinä oli ainakin) avulla haava parani ihan muutamassa päivässä. Hokkikenkien kanssa pienenä ongelmana oli myös, että kovemmissa vauhdeissa Hertta välillä lyö takajaloilla etujalkoihin. Ilman hokkeja "napsumista" ei ole kuulunut, mutta jostain pitäisi varmaan koittaa keksiä tuolle riittävän pienet putsit etujalkoihin.
Niin ja no Hertan maha on nyt sitten alkanut myös kasvaa samaa tahtia vihreän ruohon kanssa.. :D
Kukka
Kukan laskettu aikahan oli tosiaan 11.5. (tai jotain niissä main), joten me lähdettiin kaveriporukan kanssa pääsiäisviikolla Ylläkselle. Tiistai-iltana tallilta lähtiessäni nostelin vielä Kukan häntää ja tutkailin sitä muutenkin miettien, että pitänee varmaan ettiä jostain vähän tietoa, että missä vaiheessa ne varsomisen merkit pitäisi oikein ruveta näkymään. Niin ja pehkujakin oli raahattu Savitaipaleelta vintille ihan vain odottamaan Kukan varsomista..
Maanantaiaamuna (jolloin olimme siis tekemässä lähtöä takaisin etelää kohti) äippä sitten soitti ja ilmoitti, että iskän mennessä talliin siellä oli normaalimiehityksen lisäksi ollut kuiva orivarsa! Eli "Totally Awesome Sarkid" aka Kuisma näki sitten päivänvalon melkein kolme viikkoa etuajassa..
Yläkuvassa Kuisma alle vuorokauden ikäisenä, alakuvassa Kuisma tänään, eli 4 päivää vaille 1kk!
Tässä siis tärkeimmät, lisää ajatuksia Kuismeliinin elämästä tulossa piakkoin - ainakin ehkä! :)
Pomppu
Pompulle kuuluu samaa vanhaa, lähinnä syömistä ja läskeilyä siis. Maaliskuussa Mursulta otettiin kengätkin pois. Pari viikkoa sitten innostuin kuitenkin vähän muistelemaan ratsastelun saloja:
Jäykkähän Pomppu tietysti oli kun sen kanssa ei ole suuremmin treenailtu vuoteen, mutta kyllä sieltä ihan kivojakin pätkiä lopulta löytyi. Oma istunta vaan mennyt ihan mahdottomaksi taukoilun takia, jos tässä joskus vielä meinaa ratsastusta enemmän harrastaa niin pitäisi varmaan ottaa suunta lähimpään ratsastuskouluun.. :D
Hertta
Hertan kanssa käytiin huhtikuussa mätsäreissä ja agilitykilpailuissa. Niistä kuvia täällä. Mätsärissä saatiin sininen ruusuke, mutta arvio oli oikein positiivinen. Eniten kyllä harmitti, että ravi (josta olisin eniten arviota halunnut..) jäi esittämättä oikeastaan kokonaan, koska kehän pohja oli jäätä ja loskaa.
Ensimmäiset agilitykilpailut menivät oikeinkin hyvin, oltiin kolmanneksi viimeisiä lähtijöitä ja melkeinpä kaikilla meitä ennen menneillä oli ongelmia joidenkin esteiden (erityisesti renkaan) kanssa. Päätin siis lähteä ihan rauhassa yrittämään edes kaikkien esteiden läpäisyä ja Herttahan käyttäytyi oikein hienosti! Renkaaseen jalat meni heti (..olihan sitä kotona harjoiteltukin ainakin viidesti..), mutta pieni viivästys tuli, kun neiti keksi ruveta nostamaan toista jalkaansa ilmaan renkaan sisällä. Joka tapauksessa, tehtiin oikein siisti suoritus ja lopulta oltiin kolmansia (kaksi meidän jälkeen lähtenyttä tekivät paremmat ajat). Tärkeintähän ei kuitenkaan ole voitto, vaan shetlanninponien kolmoisvoitto, kun luokka oli yhdistetty hevosten kanssa ;)
Heepsi on liikkunut nyt nelisen kertaa viikossa. Suuremmilta ongelmilta ollaan vältytty, suunnilleen kuukausi sitten Hertta oli nirhaissut kainalonsa johonkin ja haava sattui ikävästi juuri mahavyön kohdalle, mutta mahavyön pehmusteen ja jonkun lääkekaapista löytyneen mysteerivoiteen (..no jotain turskanmaksaa siinä oli ainakin) avulla haava parani ihan muutamassa päivässä. Hokkikenkien kanssa pienenä ongelmana oli myös, että kovemmissa vauhdeissa Hertta välillä lyö takajaloilla etujalkoihin. Ilman hokkeja "napsumista" ei ole kuulunut, mutta jostain pitäisi varmaan koittaa keksiä tuolle riittävän pienet putsit etujalkoihin.
Niin ja no Hertan maha on nyt sitten alkanut myös kasvaa samaa tahtia vihreän ruohon kanssa.. :D
Kukka
Kukan laskettu aikahan oli tosiaan 11.5. (tai jotain niissä main), joten me lähdettiin kaveriporukan kanssa pääsiäisviikolla Ylläkselle. Tiistai-iltana tallilta lähtiessäni nostelin vielä Kukan häntää ja tutkailin sitä muutenkin miettien, että pitänee varmaan ettiä jostain vähän tietoa, että missä vaiheessa ne varsomisen merkit pitäisi oikein ruveta näkymään. Niin ja pehkujakin oli raahattu Savitaipaleelta vintille ihan vain odottamaan Kukan varsomista..
Maanantaiaamuna (jolloin olimme siis tekemässä lähtöä takaisin etelää kohti) äippä sitten soitti ja ilmoitti, että iskän mennessä talliin siellä oli normaalimiehityksen lisäksi ollut kuiva orivarsa! Eli "Totally Awesome Sarkid" aka Kuisma näki sitten päivänvalon melkein kolme viikkoa etuajassa..
Yläkuvassa Kuisma alle vuorokauden ikäisenä, alakuvassa Kuisma tänään, eli 4 päivää vaille 1kk!
Tässä siis tärkeimmät, lisää ajatuksia Kuismeliinin elämästä tulossa piakkoin - ainakin ehkä! :)
tiistai 22. helmikuuta 2011
Parin viikon kuulumiset
Juu eipä sitten olla ihan neljää kertaa viikossa päästy ajelemaan :D Viime viikolla ja sitä edellisellä Hertta liikkui kolmesti viikossa, molemmilla viikoilla kerran suunnilleen tunnin vähän reippaamman lenkin ja muuten ihan rauhaisasti käyntiä. Yli kahdenkymmenen asteen pakkasilla ei oikein voi lähteä juoksulenkkiä heittämään..
Tänään oli pakkasta alle 15 astetta(!), joten käytiin heittämässä n. 50min lenkki. Matkalla nähtiin mm. linja-auto, tyhjä puurekka ja tavallinen henkilöauto, joka tuli vastaan tossa todella kapealla pihatiellä. Eniten ihmetystä aiheutti kuitenkin kaksi kävelijää, jotka tuli vastaan :D
Kukka sen kun leviää, kävin hakemassa sille tänään protskurehua ja koko porukalle vitamiinikuurin, kun karvan lähtö alkaa ilmeisesti nyt. Seuraava projekti lienee löytää Hertan takajalkoihin sopivat kengät...
Muutama pari päivää sitten otettu kuva pitänee vielä tähän tunkea (vaikka samat löytyy kyllä naamakirjastakin..), Pomppukin voi siis edelleen hyvin ja paksusti, vaikka sitä ei näissä näykään kuin taustailemassa. Isukin ratsastusinnostuskin on vähän lopahtanut, kun Pomppu oli viimeeksi rikki (..ei jostain syystä suotunut menemään umpimetsään, missä on yli metri lunta.. :D). Pitäisi varmaan ite koittaa kivuta sinne selkään jossain vaiheessa..
Tänään oli pakkasta alle 15 astetta(!), joten käytiin heittämässä n. 50min lenkki. Matkalla nähtiin mm. linja-auto, tyhjä puurekka ja tavallinen henkilöauto, joka tuli vastaan tossa todella kapealla pihatiellä. Eniten ihmetystä aiheutti kuitenkin kaksi kävelijää, jotka tuli vastaan :D
Kukka sen kun leviää, kävin hakemassa sille tänään protskurehua ja koko porukalle vitamiinikuurin, kun karvan lähtö alkaa ilmeisesti nyt. Seuraava projekti lienee löytää Hertan takajalkoihin sopivat kengät...
Muutama pari päivää sitten otettu kuva pitänee vielä tähän tunkea (vaikka samat löytyy kyllä naamakirjastakin..), Pomppukin voi siis edelleen hyvin ja paksusti, vaikka sitä ei näissä näykään kuin taustailemassa. Isukin ratsastusinnostuskin on vähän lopahtanut, kun Pomppu oli viimeeksi rikki (..ei jostain syystä suotunut menemään umpimetsään, missä on yli metri lunta.. :D). Pitäisi varmaan ite koittaa kivuta sinne selkään jossain vaiheessa..
maanantai 7. helmikuuta 2011
Hertta liikkui viime viikolla kolme kertaa reen edessä ja kerran taluttaen. Loppuviikosta käytiin ensin ajamassa kokeiluluontoisesti ilman silmälappuja, joka olikin niin hyvä idea, että ei ihan heti uudestaan lähdetä kokeilemaan. Sunnuntaina käytiin sitten normaalivarustuksella n. 50min lenkki. Molemmilla kerroilla meillä oli myös suuri tehtävä, kun piti viedä roskapussi reen kyydissä parin kilometrin päähän roskalavalle. Ensimmäisellä kerralla meillä oli pieniä vaikeuksia, mutta tokalla kerralla Hertta jo muisti, että sen tehtävä on seisoa paikoillaan sillä aikaa kun mie vien roskat.
Eilen kotiin päin tullessa vastaan tuli myös aura-auto, joka vei yli puolet tien leveydestä. Nousin varmuuden vuoksi pois kyydistä taluttamaan Herttaa suun pielestä ja ponista kyllä huomasi, että se jännitti isoa konetta, mutta muutamaa paikalla steppaus askelta lukuun ottamatta se oli kuitenkin suht rauhallisesti.
Niin ja Heepsi sai myös uuden loimen eilen, kun sain askartelupaskartelut valmiiksi ja kahdesta fleece-viltistä muotoutui erittäin tyylikäs riemun kirjava hirviökuosinen kuivatusloimi :) Pitää postailla kuvia joku päivä, kunhan muistan ottaa kameran tallille.
Eilen kotiin päin tullessa vastaan tuli myös aura-auto, joka vei yli puolet tien leveydestä. Nousin varmuuden vuoksi pois kyydistä taluttamaan Herttaa suun pielestä ja ponista kyllä huomasi, että se jännitti isoa konetta, mutta muutamaa paikalla steppaus askelta lukuun ottamatta se oli kuitenkin suht rauhallisesti.
Niin ja Heepsi sai myös uuden loimen eilen, kun sain askartelupaskartelut valmiiksi ja kahdesta fleece-viltistä muotoutui erittäin tyylikäs riemun kirjava hirviökuosinen kuivatusloimi :) Pitää postailla kuvia joku päivä, kunhan muistan ottaa kameran tallille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)