Vuosi on vaihtunut ja itse olen jälleen saapunut Suomen puolelle, joten ajattelin aloitella blogin "alusta", kun kuulumisia ei ole vähään aikaan ollut niin niitä ei ole myöskään pahemmin kerrottu. Ponithan viettivät syyskuusta alkaen oikein kunnon syysloman, kun itse olin ulkomailla opiskelemassa.
Hertta on päässyt jo muutamaan kertaan reen eteen ja neiti on intoa täynnä kuin ilmapallo... Vähän liiankin kanssa, toissapäivänä päädyttiin sitten umpimetsään kun tiellä kulkeminen kävellen ei neidille kelvannut. Matka tyssäsi sitten kahden puun väliin (josta Hertan pää mahtui menemään, mutta muut osat reki mukaan lukien jäi sitten toiselle puolelle). Itsehän ajattelin heti, että nyt on poni pilattu ja traumatisoitunut loppu elämäkseen, mutta ei sillä suurempaa hätää näyttänyt olevan. Peruuttaminen mahaa myöten lumessa ja reki perässä oli kyllä vähän hidasta puuhaa (yksi askel - vartti kehumista - yksi askel...), mutta lopulta päästiin takaisin suoralle tielle.
Joka tapauksessa, lähitulevaisuudessa tulemme varmaan pysymään tuossa pellolla, ainakin niin kauan että neidin enimmät energiat on saatu ohjattua oikeaan suuntaan.
Kukka ja Pomppu ovat liikkuneet lähinnä silloin kun Hertalla on reki perässä.. Ne siis vetää kiitopukkilaukkaa tarhassa sillä aikaa, koska a) jos reki näkyy, niin se on transformers-monsteri, joka vähintään kiduttaa henkihieveriin ellei ihan tapa ja b) jos rekeä ei näy, niin ei näy Herttaakaan, eli Hertta on luultavasti kadonnut ihan koko maailmasta, joka on aika kauheeta.
No, oli Pompulla kerran kyllä jo satulakin selässä. Intoa on, kuntoa ei :) Sille pitäisi saada uudet kengät alle, että pääsisin ensin vähän juoksuttelemaan. Hankikahlausta edessä silläkin, kunhan sen pörinä ja tärinä ratsastajan kanssa saadaan taantumaan sille tasolle, että uskallan mennä tarhan ulkopuolelle ratsastamaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti